Mistä kertoo Brokeback Mountain? Onko se rakkaustarina vaiko ajankuva? Onko se kuvaus ihmisen ja yhteiskunnan välisestä dilemmasta vai onko se pelkkä tekosyy Ang Leelle kuvata upeita Pohjois-Amerikan maisemia ja antaa romantiikannälkäiselle hameväelle kaksi modernia komistusta? Oli asian laita miten hyvänsä niin se on upea elokuva katsella, vaikka tarina saattaakin jättää hieman kylmäksi.
Ajattomassa Lännessä kaksi tyyppiä, Ennis (Heath Ledger) ja Jack (Jake Gyllenhaal) palkataan kesäksi paimenhommiin. Eristyneen elämän kaksikko huomaa jotain odottamatonta itsestään ja vaikka asian pitäisi jäädä vuorelle muodostuu siitä molempia nakertava vitsaus. Tarkkailuaika on pitkä ja Lee ohjaa tarinaansa laveilla otteilla antaen miljöön ja hienovaraisten nyanssien kertoa tarinaa.
Koska Lee kuvaa kahden miehen salaista ja kiistatta homoeroottista rakkautta on näyttelijöiden oltava erinomaisen vakuuttavia. Heath Ledgerin karkea karisma ja henkisen konfliktin aikaansaama jännitys purkautuu hurjina aaltoina. Jake Gyllenhaal hienostuneempana Jackina ei jää yhtään sen huonommaksi joka hyväksyy oppimansa totuuden itsestään helpommalla, vaikka helppous on tässä tapauksessa suhteellinen käsite. Molemmat komistukset tekevät loistavat suoritukset joita leveä jenkkiaksentti ei rumenna. Erityisen hienoa ohjausta ja näyttelijätyötä osoittaa se että Lee onnistuu joka tapauksessa antamaan voimakkaan kuvan kiistattomasta rakkaudesta joka jermujen välille kasvaa tahtojen vastaisesti. Gyllenhaal ja Ledger ovat lyhyesti sanoen erinomaista parempia.
Tarina on dramaattinen, mutta Lee kuvaa sitä stoalaisella rauhallisuudella ja sama pätee päähenkilöihin. He ylläpitävät kulisseja, mutta pinnan alla kuohuu. Sama pätee elokuvaan itseensä. Näennäisesti raskaan ulkokuoren alla kuohuu ikiaikainen tarina.
