Gotham Cityä terrorisoi uusi rikollinen, Kaksinaama (Tommy Lee Jones). Kaksinaama on skitsofreenikko, joka kahteen osaan jakautuneen persoonansa takia ratkaisee yksinkertaisimmatkin asiat vanhalla “kruuna vai klaava”-tempulla. Batmanin (Val Kilmer) käy taistoon tätä mielipuolta vastaan, eikä asiaa parenna yhtään uusi vihamies, Edward Nygma a.k.a Arvuuttaja. Kaksinaama ja Arvuuttaja lyöttäytyvät tiimiin, ja Batman saa apurikseen Robinin (Chris O´Donnell).
Burton toi ensimmäistä kertaa Batmanin valkokankaalle vuonna 1989. Hän ohjasi myös Batmanin jatko-osan, Batman – Paluun. Kolmannen osan myötä ohjaaja vaihtui Joel Schumacheriksi. Schumacher halusi uudistaa tehdä Batmaneista omanlaisiaan, joten uudistuksia tehtiin melko rajusti: Pääosanäyttelijät vaihdettiin täysin, Alfredia lukuunottamatta, BatMobilea ja BatCavea muuteltiin ja synkkyys vaihdettiin sarjakuvamaisuuteen. Ja nämä muutokset eivät olleet hyvästä. Näyttelijöiksi valittiin ajan kuuluisimpia nimiä. Val Kilmer valittiin Batmaniksi, mikä oli todella huono veto. Kilmer jää niin vaisuksi Batmanina. Pahiksina häärivät Tommy Lee Jones ja Jim Carrey ovat MAHTAVIA. Tommy Lee Jones vetää samantyyppisen roolin kuin Jack Nicholson aikoinaan. Hän tuo kaksinaaman loistavasti esille. Carreyn ylistämistä saatte, hyvät lukijat, kuulla vielä tässäkin arvostelussa. Hän tekee elokuvasta koomisen, ja onkin pätkän suurin plussa. Ei olisi voitu Arvuuttajan rooliin sopivampaa henkilöä valita. Chris O´Donnellin osuus jää todella pieneksi, ja onneksi jääkin. Robinia ei elokuvaan olisi tarvinnut ollenkaan tunkea, saati sitten Nicole Kidmania, josta ei ole muuksi kuin silmänruoaksi. Tehostepuoleenkin on panostettu enemmän, muttei liikaa, mikä onkin yksi hyvä uudistus näiden lukuisien muiden uudistusten joukossa.
Batman Forever sisältää monta hyvää ja mielenkiintoista hahmoa, joita olisi voitu hyödyntää paljon paremmin. Joitain taas ei hyödynnetty juuri ollenkaan. Carrey ja Jones varastavat koko show´n itse leffan päähenkilöltä, Batmanilta. Batman Forever on hädin tuskin viihdyttävä ja tylsänpuoleinen elokuva. Itsekin katsastin vain Carreyn takia 😀
