Heti alkuun täytyy myöntää että laitoin jo paaaljon aikaisemmin kommentin tämän leffan kommenttiosioon, mutta yhtäkkiä tuli pakonomainen tarve arvostella tämä leffa.
Eli siis. Selitänpä juonen niin hyvin kuin osaan: Alussa jossain, keskellä autiomaata, elelee kaksi apinaheimoa, jotka käyvät juomassa samalla lammella. Aina kun toinen heimo ilmestyy paikalle toisen vielä siellä ollessa, alkaa hillitön mekkala, huuto, ja järjetön uhoaminen. Tätä jatkuu aikansa. Sitten toisen apinaheimon “pihamaalle” laskeutuu musta, suorakulmion muotoinen monoliitti. Aluksi apinat ovat varoillaan, mutta kun ei monoliitti tee mitään, on vain paikallaan mustana möykkynä, niin ne tottuvat siihen. Sitten, yhden uhoamiskerran jälkeen yksi apina (joka kuuluu “monoliittiheimoon”) jää lammelle, ottaa ison luun ja hakkaa luurankojen pääkalloja rikki. Seuraavana uhoamiskertana apina menee toisen heimon luokse ja iskee yhden apinan kuoliaaksi.
Vuosi 2001. Kuusta löytyy samanlainen monoliitti. Ihmiset tutkivat sitä. Sitten yhtäkkiä lähetetään retkikunta jonnekin pitkälle, muistaakseni Jupiteriin. Tässä vaiheessa katsoja (ainakin minä) sekoaa jo hieman ja kelailee nauhaa taaksepäin. Siis täh? Mitä tapahtuu? Hei? Aluksella on muutaman ihmisen miehistö ja hyvin edistynyt tietokone HAL-9000, joka puhuu rauhallisella äänellä kuin psykiatri konsanaan. No. Jostain käsittämättömästä syystä HAL sekoaa ja alkaa eliminoimaan aluksen miehistöä…
Tämä kaikki maustetaan klassisella musiikilla, ja ne musiikkivalinnat ovatkin loistavat. Tai ainakin kohtauksiinsa erinomaisesti sopivat. Kaikenlisäksi, harva ohjaaja uskaltaa näyttää sen että avaruudessa on oikeasti äänetöntä. Tuskanhuutoja ei kuulu. Eikä mitään muutakaan. Elokuva on visuaalisesti hieno, ja pitäisihän tällaiselle kulttuuripläjäykselle antaa viisi pojoa… mutta loppujenlopuksi mietityttää; Kuinka moni niistä arvostelijoista jotka antavat tälle viisi tähteä, antaa ne ihan oikeasti, vai eivätkö ne vain uskalla olla antamatta? Hieman liian pitkä, aika sekava, ja joissain kohdissa hieman kökkö pätkä… Kuitenkin aika toimiva, välistä viihdyttävä ja visuaalisesti mahtava pläjäys.
Eli siis: Saatte haukkua sivistymättömäksi moukaksi, saatte kritisoida arviotani, mutta loppujenlopuksi minun on barbaarisesti vain todettava: Kolme puoli.
