Modestyyyy! Modestyyyy! Tervetuloa internationaaleille peruukinvaihtopäiville! Jättäkää aivonne vaatesäilöön, olkaa hyvä. Niinpä. Mustahiuksinen Modesty Blaise oli aikoineen sarjakuvamaailman naispuolinen vastine James Bondille. Siinä missä Bondin Jimbo hölkkää edelleen eteenpäin, Modesty lienee perustanut perheen ja paisunut ulos trikoistaan. Ainakaan tyttöä ei ole valkokankaalla näkynyt tämän leffan jälkeen.
Leffan juoni on mutkikas kuin banaani. Brittien kallisarvoiset timantit ovat kateissa ja niiden löytämiseen tarvitaan erikoisvoimia. Hätiin kutsutaan tietysti Modesty Blaise (Vitti), tuo groovy neitokainen, joka liikkuu kuin kissa ja syö kuin hevonen. Modesty lupautuu hommiin vain, jos saa avukseen Willien (Stamp), vanhan kumppaninsa. Willie tulee, kunhan on ensin hoitanut pari naista. Ja sitten alkaa äksön (?), jota kieputtaa mm. Gabriel (Bogarde), tuo nartuista nartuin blondi. Siinäpä sitten leikitään kattia ja jyrsijää.
Ne ihastuttavat asut ja kalusteet, jotka kaikki henkivät 60-lukua, ovat elokuvan mielenkiintoisimpia elementtejä. Näyttelijöiden lahjat tuhlaantuvat peruukkien vaihtoon. Tummasta vaaleaan ja vaaleasta tummaan hiustensa väriä vaihtavat päät tietysti saattavat vaihtaa samalla puolta hyviksistä pahiksiin ja toisinpäin, mutta tässä tapauksessa muutos on lähinnä kosmeettinen. Kutkuttavimman roolityön tekee kyseenalaista mainetta nauttinut brittigentleman Dirk Bogarde, jolla oli kokemusta homojen hommista myös aiempaa uraltaan. Päätöntä, mutta menettelee, jos on tupee silmillä ja nakit korvissa.
