Tulevaisuuteen sijoittuva Kellopeliappelsiini on aikoinaan aiheuttanut aivan valtavaa kohua, Englannissakin se vedettiin pois markkinoilta, koska elokuvan pelättiin synnyttävän väkivaltaa. Kellopeliappelsiini ei tosin ole niin raaka kuin kaiken sen ympärillä pyörineen kohun perusteella voisi olettaa, mutta se on joka tapauksessa melkoisen brutaali ja ahdistava teos ja varmasti järkyttääkin heikompia katsojia.
Alex (Malcolm McDowell) ja hänen kolme drugaansa istuvat Korovan maitobaarissa miettien ankarasti mitä sinä iltana hommailisivat. Ryöstäisivätkö, varastaisivatko vai kenties raiskaisivat? Sillä Alexia ei juuri kiinnosta mikään muu kuin vanha kunnon sisään-ulos-juttu, verenlentoleikit ja Ludwig van Beethovenin sävellykset. Mutta eräänä iltana Alex menee liian pitkälle ja lopulta tulee syyllistyneeksi naisen tappoon. Eikä Alex ole kovinkaan mukavassa jamassa kun hänen kolme drugaansa pettävät Alexin ja lain koura saa hänestä kunnon otteen. Edessä on 14 vuoden tuomio.
Pari vuotta istuttuaan Alex saa mahdollisuuden osallistua Ludovic-nimiseen projektiin, jonka päämääränä on kahden viikon sisällä saada pahuus kitkettyä pois paatuneemmastakin rikollisesta. Näin Alex paranee, mutta tavalla, jota hän ei osannut odottaa. Katsojasta riippuu saako Alex elokuvan edetessä sympatiat puolelleen vai ei.
Vaikka Kellopeliappelsiinissa onkin runsaasti raakaa ja pornografista sisältöä (esimerkiksi ryhmäraiskaus Rossinin musiikin tahtiin), ei se missään nimessä ole eksploitaatioelokuva. Klassinen musiikki ja itse elokuva muodostavat harmonian, jossa molemmat täydentävät toisiaan ja ne sopivat saumattomasti yhteen, eli eräänlaiseksi musikaaliksikin tätä voisi kai kutsua. Näyttelijöiden puolesta elokuvan kantava voima on aivan ehdottomasti Malcolm McDowell, joka nuorena huligaanina on aivan omaa luokkaansa.
Kellopeliappelsiini herättää katsojassa kysymyksiä ihmismielen manipuloinnista ja maailmaan sopeutumisesta. Täytyykö asiat tehdä yksilön vain yhteiskunnan parhaaksi katsomalla tavalla? Mielenkiintoista Kellopeliappelsiinissa on lisäksi se, että vaikka sitä katsoessa saattaa voida pahoin, samalla huomaa, että elokuvan tapahtumat ovat myös kierolla tapaa erittäin huvittavia.
nimimerkki: Bubble Gun
