Mistä kunnon sankari on tehty? Onko se sellainen, joka pelastaa maailman ja saa rutkasti kuuluisuutta, vai sellainen, joka pitää voimansa salassa. Mutta entä jos on sellaisiakin sankareita, jotka eivät edes tiedä yliluonnollisista voimistaan mitään. Jos tälläinen sankari-mytologia kiinnostaa kannattaa tutustua Tim Kringin luomaan loistavaan Heroes-sarjaan. Vuonna 2006 Amerikassa käynnistynyt ja heti suurta arvostelumenestystä kerännyt sarja ei jäänyt paitsioon Emmy-palkinnoiltakaan. Alkujaan en oikein odottanut mitään tältä sarjalta, mutta ensimmäisen jakson jälkeen mielekiinto heräsikin urakalla ja ensimmäisen tuotatantokauden jälkeen voi todeta Heroesin olevan hieno sarja arjen sankareista.
Heroes käynnistyy tilanteesta jossa Mohinderin (Ramamurthy) isä surmataan kun tämä pääsee selvyyteen että eripuolella maailmaa joillain ihmisillä on yliluonnollisia kykyjä, joita tulevat tarvitsemaan tiettynä hetkenä. Valitettavasti asiasta on myös selvillä yhden tarinan keskeisimmän hahmon cheerleader Clairen (Panettiere) isäpuoli (Coleman), joka haluaa hyödyntää näitä voimia omiin tarpeisiinsa. Kun puolestaan Japanlainen Hiro (Oka) pystyy taivuttamaan aikaa, poliisi Matt (Grunberg) kuuntelemaan ajatukset, Isaac (Cabrera) maalaamaan tulevaisuuden, Petrellin veljekset (Ventimiglia ja Pasdar) lentämään ja heiltä on luvassa paljon muutakin sekä nuori äiti Niki (Larter) omaa toisen minän. Kaikki näyttää liittyvän näkyyn 8. marraskuuta, jolloin New Yorkissa sattuu jotain pahaa ja kaiken kukkuraksi taustalla pyörii julma sarjamurhaaja Sylar (Quinto), joka päästelee näitä ihmisiä hengiltä kovalla vauhdilla.
Sarja käynnistyy rauhallisesti kun ihmiset ovat vasta saamassa selville pitkään hautuneet salaisuutensa ja ovatko kaikki valmiita hyödyntämään kyseisiä voimia?. Tässä Heroes onkin parhaimillaan, kun joillekin nämä voimat tulevat järkytyksenä, jotka voivat pilata elämän, mutta toiset ottavat ilon-irti kokonaan uusista persoonallisuuksista, samalla pilaten ihmissuhteensa kokonaan. Heroes heittää monia kysymyksiä, joihin ei vastatakaan, vaan saattaa mennä muutamakin jakso, ennen kuin palataan vanhan kysymysten pariin, mutta kaikki liittyy lopulta Hiron näkyyn 8. marraskuuta.
Heroesin käsikirjoitus on loistava ja kaikki tärkeät hahmot saavat juuri sopivasti tilaa, vaikka kaikkia ei jokaisessa jaksossa nähdäkkään. Heroesin parhaimmat hahmot ovat ehdottomasti Masi Okan ja James Kyson Leen näyttelemät japanilaiskaverit, jotka ovat sarjakuvan vuoksi Amerikassa, jossa itse esiintyvät, ja nämä tyypit osaavat pitää huumorin kunnossa. Tarinan symppis on Greg Grunbergin esittämä poliisi, jolla ei mene omassa elämässään kaikki putkeen, mutta ajatusten luku saattaa auttaa. Petrellin veljesten rooleissa olevat Adrian “Near Dark” Pasdar ja Milo Ventimiglia ovat onnistuneessa vedossa. Sarjan pahiksina häärivät Jack Coleman ja Zachary Quinto tekevät myös hyvää työtä.
Kokonaisuutena Heroeksen ensimmäinen tuotantokausi on todella posiitiivinen yllätys. Viihdyttävä sarja erilaisista ihmisistä ympäri maapalloa, jotka kohtalo tulee määräämään yhteen. Huumoria, trilleriä, seikkailua ja draamaa yhdistetään sopivalla syötöllä ja hymyssä suin jää odottelemaan seuraavaa kautta.
