Romeron kolme ensimmäistä zombielokuvaa muodostavat hienon, viihdyttävän sarjan, jossa on sanoma. Land jatkoi elävien kuolleiden evoluutiota mutta aikaisempien osien yhteiskuntakriittinen ote oli hieman haalistunut ja ja hänen leffa porskutti yhä enemmän modernin post-apokalyptisen toimintaleffan suuntaan.
Romeron uusimmassa, Diary of the Deadissa, on lähdetty dokumentaristisella tyylillä liikkeelle ja dokumentti-/kotivideo-look pelittää yhtä hyvin kuin tarinakin. Kauhuakin löytyy ajoittain. Mikä siis on vialla?
No, moni kohtaus on kuin suoraan joko Romeron tai jonkun muun aiemmista zombileffoista, mikä sinällään ei kovin suuri haitta ole mutta kuitenkin.. Toisekseen, yhteiskuntakriittinen sanoma on vahva, mutta välillä mennään liiankin suoraan valistamiseen ja sanomaa tuputetaan katsojalle. Lisäksi dokumenttilook oli joskus omaperäinen, mutta nykyään se alkaa kulua jo puhki.
Diary of the Dead on melko toimiva kauhuelokuva ja toimii paljon paremmin kuin aikaisempi Land. Zombisarjan aloittanut Night of the Living Dead kuitenkin selitti alkukaaoksen niin hyvin, että omasta mielestäni toista osaa epidemian alusta ei olisi tarvittu. Diary toimii kuten nykyään suositellaan, se kierrättää. Kierrätysideologiansa vuoksi ei Diary tuo paljoakaan uutta zombileffojen genreen, minkä takia se hukkuu massaan edeltäjäänsäkin pahemmin.
