Kun muutama vuosi sitten kuulin, että Ron Howard ja Russell Crowe yhdistävät jälleen voimansa, olin vähintääkin tyytyväinen. Kaunis Mieli on erittäin hyvä ja ennen kaikkea kaunis elokuva. Olen jo useamman vuoden ajan uskotellut itselleni, että Crowe voitti Ocarin roolistaan, enkä vieläkään tajua sitä koko tasa-arvohäslinkiä, mitä silloin tapahtui. Nyt Crowelle annettiin selvästi toinen mahdollisuus loistaa yhtä kirkkaasti, ikään kuin elokuvan päähahmolle Jim Braddockille. Russell Crowe onkin kuin oman elämänsä Jim Braddock, onnelta persauksille saanut kehäraakki, jolle tarjotaan mahdollisuus muuttaa koko nykyinen elämäntilanne. Sillä ei sovi unohtaa, että Crowe oli vuoden ajan näyttelemisen raskaansarjan mestari, vuonna 2000.
Leffa on hyvin synkänoloinen kuvaten lama-ajan hyvin tuskallisena ja vaikeana aikana. Jim Braddock joutuu lähinnä tekemään hanttihommia satamassa, eikä tätäkään hupia joka päivälle suoda, sillä vain muutama mies pääsee nostelemaan säkkejä. Jollain kumman ilveellä Braddock onnistuu elättämään perheensä, vaikka elintaso onkin todella heikko. Kuin tyhjästä vanhalle kehäraakille tarjoutuu mahdollusuus voittaa raskaansarjan maailmanmestaruus. Tästä alkaa uskomaton tositarina.
Harmillisesti leffa jäi myös pahasti Ron Howardin toisen megaelokuvan varjoon, joka oli aika tökerö, pökkelö ja paljon huonompi elokuva kuin Cinderella Man. Kuten arvata jo saattaa kyseessä on tietysti Tom Hanksin tähdittämä The Da Vinci Code. Leffoja on turha lähteä vertailemaan, mutta omasta mielestäni Cinderella Man on paljon suuremmalla tunteella tehty elokuva, kun taas Da Vinci Koodi oli rahankiilto silmissä kyhäilty massaelokuvatuotos.
Näytteleminen on erittäin komeaa katsottavaa. On hienoa nähdä miten Crowe pystyy kerta toisensa jälkeen eläytymään roolin kuin roolin. Tosin tällä kertaa rooli on miehelle todella lähellä sydäntä, sillä nyt ei tarvitse pelätä pahoinpitely syytteitä, kun ammattina on nyrkkeily saa miestä pistää kanveesiin aivan vapain käsin. Muut roolit onnistuvat olemaan sopivan neutraaleja, eikä niistä ole juuri mitään pahaa sanottavaa.
Cinderella Man on todella kauniisti kuvattu elokuva, joka olisi ansainnut Oscarin jos toisenkin. Harmiksi vain Howardin järkkäilemästä porukasta ei ollut mestariksi toistamiseen. Tämä on siinä mielessä todella surullista, sillä Cinderalla Man on oikeasti todella viihdyttävä, mutta samalla koskettava elokuva. Vähän kuten Kaunis Mieli aikanaan. Miehille viihtyvyyden takaavaat erittäin hektiset nyrkkeilyottelut, joiden vastapainoiksi tarjoillaan A-luokan draamaa, joka soveltuu molemmille sukupuolille.
nimimerkki: Tumppimies
