Huh huh, taisin löytää inhokkini elokuvien mielenkiintoisesta ja ah, aina niin moniväritteisestä maaimasta. Puhutaan siis Steven Seagalin tähdittämästä massatoimintaleffasta nimeltä Kuoleman selli (Half Past Dead).
Seagal esittää rikosmaailmaan soluttautunutta venäläistä FBI-agenttia, jolle mikään este ei ole ylivoimainen. Ensisekunneista lähtien esitellään hienoja autoja, äärettömiin vedettyä machoilua ja tottakai toimintakohtauksia, joissa ruuti palaa ja pellinpalaset kipinöivät luotisateen voimasta. Kun tämä kaikki kuorrutetaan mustan miehen rap-musiikilla, niin itsetuho ajatukset kävelevät väistämättömästi pääkoppaan.
Kuvitelkaa nyt oikeasti. Steven Seagal, mies johon yksikään luoti ei suostu pureutumaan, esittää velivenäläistä ja sulautuu rapmaailmaan yhtä sulavasti kuin kissa dobermanni-lauman keskelle.
Mikään ei erota Kuoleman selliä muista toimintaelokuvista, paitsi sen suunnaton ärsyttävyys. Toimintaa pukkaa näkyville joka tuutista. On autolla kaahailua, on karatepainotteisia käsirysyjä ja ennen kaikkea paaljon ampumista. Tarkoituksena on varmaankin ollut toiminnan tuominen 2000-luvulle, mutta lopputulos ei ainakaan meikäläisen silmiä miellyttänyt. Paatuneet räiskinnän ystävät tästä voivat jollain tasolla tykätä, mutta muille en menisi suosittelemaan.
