Guy Haines on tennispelaaja, joka eräänä päivänä tapaa salaperäisen ja leppoisan miehen junassa. Miehen nimi on Bruno Anthony ja hän haluaa, että hänen isänsä kuolisi. Bruno tietää kuka Guy on ja hän myös tietää, että poliitikon uraa harkitseva Guy tapailee senaattorin tytärtä, mutta haluaa erota vaimostaan. Bruno ehdottaa, että he vaihtaisivat murhia, sillä jos Bruno murhaisi oman isänsä, hän olisi epäilty motiivin vuoksi. Guy on haluton tämän suunnitelman suhteen, mutta Bruno alkaa pian suunnittelemaan Guy’n vaimon murhaamista.
Näyttelijät ovat ainakin minulle tuntemattomia, mutta pari kuukautta elokuvan ilmestymisen jälkeen reseptilääkkeistä johtuneeseen allergiareaktioon menehtynyt Robert Walker tekee aivan loistavan roolisuorituksen lipevänä Brunona, joka on monien mielestä homo, sillä hänen ja Guyn välillä oli elokuvan brittiläisessä versiossa (jota sensuroitiin) romanttista kemiaa. Äitinsä luona elävä psykoottinen Bruno on brittiläisessä versiossa myös kuulemma pröystäilevämpi. Elokuva perustuu Patricia Highsmithin romaaniin, saman rouvan, jonka luomalla herra Ripleyllä oli homoseksuaalisia taipumuksia.
Muukalaisia junassa on Alfred Hitchcockin yksi kuuluisimmista ja kiitetyimmistä elokuvista, mutta mielestäni se ei yllä Psykon, Vertigon tai Takaikkunan mykistyttävään loistoon. Minulle tämä elokuva on vain keskinkertainen trilleri, joka säväyttää hiukan, mutta ei lopulta nouse kummoiseksi elämykseksi. Hitchcock oli parhaimmillaan enemmän kuin nerokas, mutta en ymmärrä mitä huikeata muun muassa Epäilyksen varjossa ja tässä elokuvassa on.
nimimerkki: Nelisilmä
