Jack Torrance saa työpaikan Overlook -hotellista ja muuttaa sinne talven ajaksi perheensä kanssa. Jackin poika Danny ei tästä tykkää yhtään sillä hän näkee painajaismaisia näkyjä hotellista. Dannyllä on nimittäin on varsin erikoinen kyky, hohtaminen. Pari viikkoa hotellissa kuluu varsin rauhallisesti, kunnes Jack alkaa näyttää pieniä hulluuden merkkejä.
En ole lukenut Stephen Kingin samannimistä kirjaaa johon tämä elokuva pohjautuu, joten en pysty vertailemaan kirjan ja elokuvan eroja. Ensiksi täytyy sanoa, että Hohdon tunnelma on hirvittävä. Siis hyvässä mielessä. Ensimmäistä kertaa, kun katsoin elokuvaa niin oikeasti pelkäsin.
Hohdon musiikki on karmeaa ja tärkeä osa tunnelman luomisessa. Wendyn Carlosin musiiki on hirveän kuuloista ja nostaa niskakarvat pystyyn. Kuvaus on omaperäistä ja onnistunutta. Kamera seuraa henkilöä, kun tämä kävelee aulaa pitkin eikä katsoja näin tiedä mitä nurkan takana on.
Näyttelijäsuoritukset elokuvassa on kauttaaltaan onnistuneita. Jack Nicholson tekee nappisuorituksen näytellessään raivohullua joka haluaa tappaa perheensä. Danny Lloyd tekee lapsinäyttelijöiden mittapuulla hienon ja massasta erottuvan roolisuorituksen. Shelley Duvall tekee varsinkin lopussa hienon suorituksen pelokkaana naisena. Muulloin hänen suorituksensa jää muita vaisummaksi.
Yhteenvetona Hohto on elokuva jonka jokaisen elokuvan ystävän pitäisi nähdä. Se ei sorru nykyajan kauhuelokuvien kliseisiin kuten älyttömään verellä läträämiseen, vaan painottaa pelottavuutensa tunnelmaan ja pelottavaan päähenkilöön. Katso jos haluat laatuviihdettä.
