Keviniä koitellaan taas. Vanhemmat ovat eronneet ja nassu päättää lähteä jouluksi isänsä ja tämän uuden vaimoehdokkaan luo. Äitipuoli sattuu olemaan umpirikas ja koti on varustettu merkkivärkkein, jotka houkuttelevat myös pahiksia. Aikasemmista Yksin kotona –leffoista tuttu Merv on puolestaan vapautunut posesta, ja mukaansa ukkopaha on saanut vankilaihastuksensa. Kuinka ollakkaan Merv ja purkkaa jauhava blondi päättävät ottaa kohteekseen juuri sen talon missä Kevin viettää joulua.
Yksin kotona –sarja on edennyt neljänteen osaansa. Homma etenee edelleen samoilla tulilla kuin aikasemmatkin näkemäni sarjan (1 ja 2) leffat. Typeriä roistoja kyykytetään sarjakuvamaisesti. Kenellekään ei satu mitään vaikka persus on tulessa, tai kun paistinpannu lätkähtää kärsään. Neljänteen osaan oli viritetty tutun kohkaamisen lisäksi mukaan perhedraamaa. Pakkohan jotain uutta oli keksiä.
Näyttelijöitä, ohjaajaa tai mitään muutakaan, on turha tämän esityksen perusteella arvostella. Leffa on tehty yksinkertaisesti samalla kaavalla, samoille ihmisille kuin aikaisemmatkin sarjan tuotokset. Erona on vain, että miehitys on Hollymetsän köykäsemmästä päästä, ja tarkoitus on ollut ratsastaa marketin ostoskärryssä kiljuvan natiaisen ostoshalulla. Kun aikasemmat Yksin kotona –leffat on hyllyssä, niin pakko se on tämäkin nähdä.
Kategoriassaan leffa ei yllä edes keskinkertaisen TV-leffan tasolle. Uskoisin Yksin kotona 4:n olevan pettymys niillekin jotka vastaavista elokuvista pitävät.
