Walking Dead on maanantai-illan säikyttelyä parhaimmillaan. Sarjakuvaan tätä ei kannata verrata eikä mielestäni mistään oikeasta filmatisoinnista voi puhua, sen verran tapahtumat ja ihmiset poikkeavat alkuperäisestä.
Vaan eipä hätää, sarja seisoo itsenäisesti omilla jaloillaan ja totta puhuen en haluaisi nähdäkään filmattuna muutamaa sarjakuvassa olevaa superraakaa kohtausta.
Kuolleet ovat nousseet kävelemään, sarjassa puhutaankin puolihuvittavasti “kulkijoista”, ja himoitsevat raakaa lihaa kuin eläkeläiset tarjousjuhlamokkaa. Rinnakkaisuniversumissa jossa tämä kaikki tapahtuu, zombit ja muut epäkuolleet eivät ilmeisesti kuulu populäärikulttuuriin, sen verran hakusessa niiden listiminen on, kunnes henkiin jääneet keksivät tappaa pään, jotta ruumis kuolee! Toisella tuotantokaudella sankarimme keksivät käyttää jonkinlaisia äänenvaimentimia aseissaan jotta zombiharvennus sujuisi äänettömämmin, kulkijat kun suuntaavat heti möykkää kohti. Jossain vaiheessa vaimentimet häviävät ja metelistä ei ole niin väliksi, vastaavia epäjohdonmukaisuuksia on vähän väliä pitkin sarjaa, mutta mitä väliä.
Kerronta on komeaa, kuvasto on TIETENKIN väriköyhdytettyä, koska zombiapokalypsi. Hylätyt autot ruostuvat tiellä, ruoka ja ammukset ovat vähissä (vessapaperin puutetta ei tuskailla kertaakaan, tämä pitäisi ehdottomasti sisällyttää sarjaan!). Kulkijat ovat tietenkin sarjan parasta antia, pystyyn mädäntyneet ja osan raajoistaan menettäneet räähkijät ovat niin todellisen oloisia, että pilaantuneen lihan voi melkein haistaa. Yksinäinen kulkija voi hetken aikaa olla liki sääliä herättävä muistutus nyt jo kadonneesta ihmiskunnasta, kun taas metsän läpi “rynnistävä” satapäinen hirviöjoukko saa raavaan miehen housupyykille.
Psykologista antia tarjoaa tietenkin sarjan edetessä nousevat moraalikysymykset, ihmiset kun ovat usein epäkuolleita vaarallisempia. Onneksi suurin osa moraalisista ongelmista on pakattu sellaiseen americanaan, ettei niistä juuri kannata välittää. Parempi olisi asiat kuitata nasevalla onelinerilla.
Kaikenkaikkiaan laatusarja, täyttä hömppää mutta helkutin hyvää viihdettä.
