Sana ”animaatioelokuva sadun pohjalta” on aina herättänyt minussa jonkinsorttisia epäilyksiä. Useimmiten hyvätkin sadut saadan pilattua, kun niistä aletaan vääntämään elokuvaa, yleensä tarina nimittäin väännetään imeläksi ja tekopyhäksi. Disneyn Prinsessa Ruusunen on positiivinen poikkeus kyseisestä sarjasta.
Juoni lienee kaikille tuttu. Siis kuningas ja kuningatar saavat tyttären, joka ristitään Auroraksi. Kesken ristiäisten paikalle saapuu paha haltiatar, joka langettaa tytölle kirouksen, minkä mukaan hän pistää 16. vuotispäivänään sormeensä värttinänpiikillä ja kuolee. Tytön hyvät haltiatarkummit aikovat totta kai pelastaa tytön, ja langettavat vastakirouksen – kun tyttö pistää värttinällä sormeensa, hän vaipuukin syvään uneen, josta hänet voi herättää vain prinssin suudelma.
Ja pian paikalle saapuu prinssi, joka kokee tehtäväkseen vapauttaa Auroran unestaan.
Juonta on jonkin verran muunneltu sadusta, mikä on vain hyvä asia. Musiikki on kohtuullisen hyvää, samoin ääninäyttely, joskin prinssin ääni on ärsyttävä. Animointikin on Disneyn tyyliin upeaa, ja erityisesti lopun lohikäärmetaistelu on hyvin toteutettu. Välistä, etenkin alkupuolella, kohtaukset menevät vähän tekopyhyyden puolelle, mutta kokonaisuutena elokuva on melko hyvä. Prinsessa Ruusunen onkin huomattavasti Disneyn toista tunnettua prinsessaelokuvaa, Tuhkimoa parempi.
