Arvoisa DreamWorks, tapaamme jälleen! Viimeiset vuodet oletkin tuottanut tähän maailmaan uusien omistajiesi siunauksella melkoisen ala-arvoista materiaalia, joka kuitenkin aiempien tuotostesi maineen vuoksi menestyivät ja vauhdittivat Netflixin vanavedessä aikamme mediajättiläisten kunnianhimoisempien projektien surullista alasajoa Boss Babyn kaltaisten helppojen ja riskittömien rahastustuotteiden tieltä. Loistavaan menneisyyteesi nähden luomuksesi ja edesottamuksesi ovatkin viime aikoina olleet hyvin murheellista seurattavaa, enkä edellisellä kerralla varsinaisesti ennustanut sinulle kovinkaan hääppöistä tulevaisuutta jahka kaukaiset loiston ja kunnian päiväsi alkaisivat hälvetä maksavan kansan tajunnasta.
Aaron Blabeyn kirjoittamaan lastenkirjaan perustuvan Hurjan jengin kohdalla odotukseni kuitenkin olivat jälleen koholla, sillä internetin taatun laatutietoisissa furry-piireissä tiedettiin kertoa kyseessä olevan parasta Sinua aivan liian pitkiin aikoihin. Ensisilmäyksellä viimeisin tuotoksesi haiskahti kuitenkin omaan nokkaani lähinnä epätoivoiselta yritykseltä kopioida niin ikään internetissä suureen suosioon nousseiden [movie]Zootopia[/movie]n ja Beastarsin keskeisiä ideoita yhdistettynä [movie]Ocean’s Eleven[/movie]in, Lupin III‘n sekä [movie]Reservoir Dogs[/movie]in hurmeiseen menoon. Hurja jengi oli juurikin kaikkea, mitä siltä itse odotin, mutta silkan epäonnistumisen sijaan enimmäkseen myös positiivisessa mielessä.
Uusimman elokuvasi nimikkojenginä nähdään herra Suden, herra Käärmeen, herra Hain, herra Piraijan ja neiti Tarantellan muodostama satujen perinteisten ilkiöiden ja yhteiskunnan vihollisten yhteenliittymä, joka onnistuu kerta toisensa jälkeen pakoilemaan tuiman ja tulisen naisihmisen johtamia poliisivoimia niin maalla, meressä kuin ilmassakin. Tarinan alussa ilkeiden eläinten jengi päättää alkaa teeskennellä parantaneensa tapansa näpäyttääkseen eläinten kaupungin nenäkästä pormestaria sekä päästäkseen käsiksi kallisarvoiseen kultaiseen patsaaseen kaikkien aikojen vedätyksessä. Aiemmin mainitsemieni hyvällä maulla valikoimiesi animoitujen esikuvien tavoin myös Hurjan jengin perimmäisenä ydinteemana on yhteiskunnan pahoiksi leimaamien hahmojen pyristely irti kurjasta stigmastaan.
Mikäli uutukaisesi markkinointia on uskominen, oli edellisen kappaleen referaatissa kyse koko elokuvasi juonesta, mutta todellisuudessahan Hurjassa jengissä on paljon muutakin – sääli vain, että kokonaisuus tuntuu pahasti poukkoilevan kohtauksesta toiseen kuin tekijät olisivat yrittäneet pitää keskittymiskyvyttömän katsojan mielenkiintoa yllä heittämällä sekaan yhä uusia hahmoja, twistejä ja vauhdikkaita toimintakohtauksia sujuvan tarinankerronnan kustannuksella. Niin monen muun nykyanimaation tavoin myös Hurjassa jengissä on pakollinen yllätysroisto, jonka suunnitelmiin päästään syventymään vasta aivan melkein kaksituntisen elokuvan lopussa. En epäile, etteikö nuorempi sukupolvi viihtyisi erinomaisesti näinkin yksipuolisen vauhdikkaan rainan parissa, mutta itse olisin kaivannut kypsempien tuotostesi kaltaista otetta pieruvitsien sekä turhankin itsestään selvän sanoman vastineeksi.
Napinat kuitenkin sikseen! Tiedän nimittäin täsmälleen, miksi kansa Hurjaa jengiä niin paljon rakastaa. Kaikenlaisista pienistä sudenkuopista huolimatta elokuvasi hahmot ovat kauttaaltaan uskomattoman pidettäviä, erityisesti rikoskoplan supisurkea naamiomestari herra Hai, jonka tragikoomiset vedätykset menevät elokuvan maailmassa kerta toisensa jälkeen hauskasti läpi kuin nerokkaampikin salajuoni. Oman otantani perusteella aivan erityinen yleisön suosikki on hurjan jengin jäseniäkin näpäyttävä salaperäinen naispuolinen ninjavaras, joka niin ikään käy läpi oman pienen eksistentialistisen kriisinsä. Viisaana ratkaisuna ymmärsit vielä tällä kertaa panostaa fotorealistisen animaation sijaan tyylitellympään jälkeen, joten elokuvasi hahmot paitsi kuulostavat hauskalta, myös näyttävät siltä.
Paljon onnea sinulle, DreamWorks, onnistuit nimittäin tuottamaan kelpo elokuvan. Saavutustasi erikseen korostaa, että monet Hurjan jengin parissa työskennelleistä nimistä eivät hekään välttämättä ole urallaan kyenneet juuri laatua tuottamaan, joten yleisten negatiivisten odotusten ylittäminen näinkin komeasti oli temppuna vähintäänkin piristävän iloinen yllätys. Vanhana faninasi tiedän kuitenkin DreamWorksin kaltaisen työhevosen pystyvän vieläkin parempaan, joten samalla myös toivoisin Hurjan jengin osoittautuvan nykyisin niin valitettavan harvinaisten katsottavien teostesi sijaan aluksi jollekin suuremmalle, ehkäpä alkajaisiksi paluuksi ruotuun ja menneiden vuosiesi kaltaiseen kultakantaan…
