Up! edustaa Russ Meyerin 70-luvun tuotantoa. Tuohon aikaan ohjaajan aiemmat elokuvat olivat keränneet mainetta alastomuudellaan. Enää ei eletty 60-luvulla, ja elokuvien sisältö saattoi olla jo vapautuneempaa. Tässä elokuvassa kaikki onkin sitten todella vapaata. Meyer ei enää kainostele mitään, vaan läväyttää katsojalle aikamoisen pommin. Alkutekstien aikana käy ilmi, että Meyer on ottanut askeleen kohti pornografiaa. Viittaukset suuseksiin sekä S/M-leikkeihin ovat vähän turhankin selviä. Vai miltä kuulostaa gimp-naamariin pukeutunut nainen imemässä banaania. Aika helvetin irstaalta, vaikka kyseessä onkin pelkkä kuvainnollinen ajatusleikki.
Alkutekstien jälkeen meno pärähtää vasta kunnolla käyntiin, kun Meyer vierittää ruudulle Hitlerin näköisen kaverin, jolla on omituisia perversioita. Tässä vaiheessa sadomasokismi astuu kunnolla kehiin. Aatu nimittäin tykkää piiskasta sekä naisten alapään nuolemisesta. Lopuksi selviää vielä, ettei hän ole kiinnostunut pelkästään tytöistä, vaan tahtoo jakaa rakkaudenreikäänsä miehille. Irvokkaan alun jälkeen elokuva muuttuu murhamysteeriksi. Joku tappaa Hitlerin heittämällä piraijan ammeeseen hänen ollessa kylvyssä siellä. Murhaajan kasvot pidetään visusti salassa. Samalla, kun katsojalle välitetään kaikki mahdolliset epäillyt.
Voisi kuvitella, että murhaajan etsiminen on hauskaa puuhaa. Sinänsä siinä ei olekaan mitään vikaa, mutta kun hommassa ei tunnu olevan mitään tolkkua. Jokainen kohtaus on heikko tekosyy näyttää lisää alastomia naisia. Siinäkään ei oikeastaan pitäisi olla mitään pahaa, joskin toisto alkaa puuduttaa aika nopeasti. Murhaajan identiteetin salaaminen pitäisi olla tarkkaan harkittua puuhaa, jonka seurauksena jokainen vaihtoehto käydään läpi tarkasti. Nyt Meyerin harkintakyky on varsin heikossa jamassa. Loppuhuipennus sentään tarjoaa suhteellisen huvittavan sekä onnistuneen ratkaisun, jonka ansiosta elokuva ei ole täysi pannukakku.
Juonen mitäänsanomattomuuden voi laskea huonon näyttelemisen piikkiin. Näyttelijät eivät kerta kaikkiaan saa itsestään mitään irti. Ainostaan huumoripainotteiset seksikohtaukset ovat takuuvarmaa viihdettä. Iso tissiset naiset hyppivät ja voihkivat minkä kerkeävät. Miehillä on avain järkyttävän isot melat, joita he myös antaumuksella käyttävät. Naiset myös innostuvat leikkimään keskenään, joka sopii aivan varmasti keskiverto runkkarille. Meyer ei näytä kuitenkaan kovin paljon mitä aktien aikana tapahtuu. Ne näyttävät enemmän halaamiselta kuin hässimiseltä. Tällä tavoin elokuvan seksikohtaukset pysyvät huumoripainotteisina. Lähellä pornoa ollaan, mutta rima osataan vetää juuri oikeaan kohtaan.
Kokonaisuutena Up! edustaa Russ Meyeria hyvässä ja pahassa. Huumori on yhtä rehevää kuin elokuvan naiset. Samalla taas juoni on tylsä, eikä murhaajan etsiminen jaksa kiinnostaa. Miespuolisten katsojien mielenkiinto pysyy paremmin yllä filmin naisten ansiosta. Kummastusta herättää myös se mitä ohjaaja on hakenut takaa natsiviittauksillaan. Ne luovat tietyllä tavalla hyvän eksploitaatiotunnelman. Hitler on monta kertaa ollut b-luokan tuotannoissa esillä. Up! –elokuvassa hänelle on pedattu varsin häiriintynyt rooli, joka toimii kuin junan vessa. Loppupeleissä Up! ei ole ollenkaan huono elokuva, vaikka sen juoni on ontto. Viihdearvoa nostavat kuitenkin niin monet muut seikat, ettei juonen tyhjyys ole mikään este nauttia tästä elokuvasta.
