Radiotoimittaja Toivo Teräsvuori (Häyrinen) tekee erilaisia radioreportaaseja. Sitten hän saa idean tehdä reportaasi taidemuseon ryöstöstä, jonka hän on itse toteuttavinaan. Mutta homma ei menekään aivan suunnitelmien mukaan. Samaan aikaan museotta on ryöstelemässä muitakin ja he ovat hommissa aivan tositarkoituksella. Tästä seuraakin kaikenlaisia hupaisia ongelmia.
1950-luvun suomalaiselokuva ei yleisesti ottaen ole kovin tasokasta, mutta Matti Kassilan varhaistuotantoon kuuluva Radio tekee murron on yllättävänkin hyvä elokuva, joka voidaan nostaa parhaimpien suomalaiselokuvien joukkoon. Aika paljon on kyllä tämä elokuva tainnut ottaa vaikutteita Alfred Hitchcockin elokuvista, mutta se ei pääse ollenkaan haittaamaan. Itse asiassa se vain toimii elokuvan eduksi.
Leffaan on sekoitettu todella hyvin huumoria ja jännitystä. Monet tilanteet suorastaan tihkuvat komiikkaa. Ei tämä komediana ole kaikista hauskimpia, mutta voittaa kyllä monet suomalaiset 1950-luvun hömppäkomediat. Myös jännitystä pidetään yllä todella hyvin ja katsoja viihtyy erinomaisesti koko puolentoistan tunnin ajan. Musiikin käyttökin on erittäin onnistunutta.
Kassila kyllä todisti jo viimeistään tässä, että osaa ohjata. Ja olihan tämä vasta hänen toinen oma ohjaustyö. Eikä Radio tekee murron ole ihan turhan takia voittanut kolmea Jussi-pystiä.
