Huumoria, Suomea ja parasta musiikkia, mitä Suomi meille tarjoaa.

9.8.2004 02:10

Arvioitu elokuva

Alkuperäinen nimi:Saimaa-ilmiö
Valmistusvuosi:1981
Pituus:128 min

Saimaa-ilmiö on Kaurismäen veljesten Mikan ja Akin yhteistyö. Se on dokumentti, joka kertoo tarinaa vuodelta 1981, jolloin Eppu Normaali, Juicen Slam-yhtye ja Hassisen kone tekivät yhteisen konserttikiertueen. Välillä kuullaan, kun legendat soittavat legendaarisia kappaleita. Välillä taas kerrotaan spitaalivitsejä tai Ismo Alanko, Juice Leskinen ja Martti Syrjä puhuvat elämää suurempia viisauksia. Samalla kuljetaan laivalla Saimaata pitkin ja siinä välissä käydään eri paikoissa soittamassa vähän rockia.

Juice on kolahtanut aina minuun. Tyypin musiikki iskee ja sanoitukset ovat loistavia. Heppuhan on nero! Eppu Normaali on puolestansa minun lempibändi. Vielä eletään kuitenkin sellaista aikaa, että Epuilla ei ole vielä parhaimpia kappaleita tehtynä (paitsi tietenkin mainio Myrkkyä). Hassisen kone ei yllä ollenkaan aikaisemmin mainittujen tasolle, mutta kyllä heiltäkin löytyy muutama hyväkin biisi.

En tiedä onko tämä nyt dokkarina niin erikoinen. Jos ei näiden heppujen musiikki oikein iske, niin ei Saimaa-ilmiö varmaankaan kolahda, mutta jos asiat ovat toisin, niin kyseessä on todella mainio elokuvakokemus.

Mika ja Aki Kaurismäki ovat molemmat Suomen toivoja elokuva-alalla. Yleensä he ohjaavat erikseen, mutta nyt he ovat yhdistäneet voimansa ja vielä hyvällä menestyksellä. En tiedä onko tämän ohjaus kovin erikoista, mutta kyllä veljekset asiansa osaavat.

Hyvä musiikki tekee dokkarista varsin letkeää katsottavaa. Tunnelma on muutenkin todella rento. Tämä on yksinkertaisesti vain mukavaa katsottavaa. Jopa typerät spitaalivitsit jaksoivat jotenkin naurattaa. Saimaa-ilmiö pitää sisällänsä aimo annoksen isänmaallisuutta (paitsi Martti Syrjä kapinoi armeijaa vastaan), mikä on tietenkin ihan mukava juttu. Saimaa-ilmiö on siis todella hyvää viihdettä, joka sisältää paljon huumoria, Suomea ja parasta musiikkia, mitä Suomi meille tarjoaa.

Kaipa pitää vielä kertoa, mitä bändit soittavat. Kaikki kipaleet eivät jääneet mieleen, mutta yitetään sanoa edes jotain. Juicelta kuullaan mm. Syksyn sävel, Myrkytyksen oireet, Kuopio tanssii ja soi sekä Pilvee, pilvee. Eput heittävät mm. seuraavia kappaleita: Puhtoinen lähiöni, Myrkkyä ja… Nyt tuli muistikatkos, kun ei tule enää mitään mieleen Eppujen biisiä mieleen. Hassisen koneelta jäi mieleeni vain Rappiolla (varmaankin bändin parasta antia), vaikka he soittivatkin paljon muutakin. Eli tupakka on myrkkyä ja rappiolla on hyvä olla.

Sitten loppuun vielä yksi vitsi, jonka Juice taisi kertoa. Nyt se tulee. Eiku se tuleekin nyt:

“Mitä tupakkamies sanoi toiselle?”
“Vedetäänkö kamelia?”

Sitten Juice ja muu poppoo vetävät karmeaa tekonaurua: “Haahahahahaa!”

Jos jollekin jäi epäselväksi tämä asia, niin tämä dokkari oli loistava. Yksinkertaista, mutta harvinaisen totta.

Arvosteltu: 09.08.2004

Lisää luettavaa