Kuluneen sanonnan mukaan kaikki hyvä loppuu aikanaan. Kuplan eli Soapin kohdalla tuo totuus toteutui oikeastaan jo sarjan kolmannen tuotantokauden aikana. Kahden ensimmäisen kauden riemullinen iloittelu suli rutiiniksi ja vitseihin tuli tunkkainen tuoksu. Neljännen tuotantokauden ajan alamäki jatkuu kuin mäkiautokisassa. Vain lopussa näkyy pientä nostetta, mutta todellakin hyvin pientä.
Kuplan humoristisessa saippuaoopperamaailmassa seurataan edelleen neljännelläkin kaudella kahden sisaruksen, keskiluokkaisen Maryn (Damon) ja rahakkaamman Jessican (Helmond) elämää. Maryn siippa (Mulligan) etenee askel askeleelta poliittisella urallaan. Tämä juoni on kauden parhaimmin kirjoitettuja, mutta valitettavasti viime kauden tylsämieliset ufojutut syövät yhä sen voimaa kuin iso ja lihava hevonen kauroja. Koska aiemmat tapahtumat pulpahtelevat esiin siellä täällä dialogia, Maryn ja Burtin – tai Batin, kuten hän tahtoo nyt itseään kutsuttavan – tekemisiä varjostaa alituiseen selkäpiitä riipivän ääliömäinen muukalaistarina. Siinä menevät hukkaan niin Cathryn Damonin ammattitaitoiset kompuroinnit alkoholisoituvana Mary-parkana kuin Richard Mulliganin hillitön poliittinen laukka Burtina.
Yksi sarjaa kuolettava voima löytyy sen kuvaamista perheistä. Ne hajoavat ja muuttuvat epämuotoisiksi oliogallerioiksi. Esimerkiksi pelkästään Jessica Taten perheessä tapahtuvat muutokset kertovat jo paljon. Diana Canovan Corinnea ei nähdä tämän kauden lopulla enää ollenkaan. Eunice (Salt) ja hänen vankilakundirakastajansa (Rhodes) vetäytyvät yhä enemmän omiin oloihinsa ja Jessican ja Chesterin (Mandan) yhteiselo näyttäisi jatkuvan vain siksi, että heille on ollut hauska kirjoittaa yhteisiä aamiaiskeskusteluja. Lisäksi Roscoe Lee Brownen nariseva Saunders on neljännellä kaudella muovattu kaikin puolin yhä lähemmäs sarjasta poistunutta palvelija Bensonia. Lee Browne ei ole kuitekaan Robert Guillaume, joten olisi ollut luontevampaa, mikäli hänen Saundersistaan olisi yritetty tehdä jotakin aivan muuta kuin uusi Benson.
Jos Kuplan yhtenä meriittinä voikin pitää seksuaalivähemmistöön kuuluvan hahmon aikanaan harvinaisen näyttävää esilletuomista, neljännellä kaudella sekin muuttuu. Jodie, jota Billy Crystal esittää edelleen nautittavan hötkyilemättä, löytää rinnalleen Maggien (Rhoades), jonka kanssa hän voisi jopa elää ehkä elämänsä loppuun asti. Vaisua huumoria, hulvattomampia ideoita on esitetty “oikeissa” saippuasarjoissa.
Kuplan tekijöille ei sarjan päättyminen tainnut olla aivan selvillä neljännen tuotantokauden lopussa, sillä sarja päättyy sen suosikkihahmojen osalta hyvin kiperään cliffhangeriin. Koko sarjan luonteelle hämmentävän raju päätös toimii toisaalta kuin viitteenä sille, mitä todellisuudessa tapahtui. Rahahanat suljettiin ja teloitusryhmä teki selvää koko sarjasta. Sääli, että loistavat ideat loppuivat niin äkkiä ja katsojat kyllästytettiin tarjoamalla materiaalia, jota voisi verrata huonosti parsittuun ja kevyesti jalkahielle haisevaan urheilusukkaan.
