Aikamatkustus, paradoksit, kohtalo, tarkoitus. Noita suuria ja mutkikkaita aiheita Robert Zemeckiksen ohjaama Paluu tulevaisuuteen käsittelee, mutta ei ryppyotsaisesti pähkäillen, vaan kevyen seikkailuelokuvan hengessä. Lopputulos on viihdyttävä ja selkeästi etenevä elokuva, missä suoraviivaisen juonen lomassa on vankkaa mietintää ja runsaasti kunnianosoituksia elokuvataiteelle.
Marty McFlyn (Michael J. Fox) isäukko George (Crispin Glover) on itse asiassa melkoinen tollukka ja eräänä iltana Marty osallistuu ystävänsä, Emmett ‘Doc’ Brownin (Christopher Lloyd) kokeeseen, mikä hyödyntää muunneltua DeLoreania. Kyseessä on aikakone, joskin pienet valitettavat seuraukset johtavat siihen että Marty hyppää autoon ja pakenee, joskin unohtaa sen että se on toimiva aikakone. Hän siirtyy 30 vuotta menneisyyteen ja kaiken lisäksi hän kohtaa äitinsä Lorrainen (Lea Thompson) olosuhteissa jotka ovat valitettavan paradoksaaliset. Onneksi Doc on olemassa ja hänen varassa on kaikki ja hyödyntämällä tietoa tulevaisuuden tapahtumista on Martyn ehkä mahdollista päästä takaisin omaan aikaan ja ennen sitä on varmistettava tulevaisuuden tapahtuminen. Aikamatkustaja on keskellä pahaa aikapulaa, mikä itsessään on paradoksaalista ja roistomainen Biff (Thomas F. Wilson) on aina ollut roistomainen.
Taidokkaasti rytmitetty ohjaus hallitsee viihdyttävää kokonaisuutta ja näyttelijäsuoritukset ovat erinomaisen hyviä. Meikkaus ja tehosteet ovat myös tehokkaasti toteutettuja. Michael J. Fox on melkoisen hiljainen pääroolissaa, joskin Christopher Lloyd saa touhottaa hieman hassuna, mutta skarppina tiedemiehenä joka ymmärtää luomustensa merkityksen. Lea Thompson ja Crispin Glover Martyn vanhempina eivät ole mitenkään huonoja hekään ja erityisesti Glover luo värikkään suorituksen nuuppana isäukkona. Jotenkin ihmisen mielikuva vanhemmistaan muuttuu radikaalisti hänen nähdessään heidät omassa iässään ja vielä aitiopaikalta. Thomas F. Wilson ajaa lantaan ja revittelee roistomaisena Biffinä.
Lopputulos on erinomaisen viihdyttävä scifiseikkailu. Komediaa on mukana runsaasti, joskin se on hyvin hienovaraista sellaista ja ajankuva on erinomaisen värikkäästi luotu. Hyvä elokuva erinomaisen mutkikkaasta aiheesta ja pysyy mielenkiintoisena alusta loppuun välissä jopa satiirisesti käsitellen aihettaan.
