Flaming Brothers on elokuva, joka herätti allekirjoittaneen mielenkiinnon kahden asian vuoksi. Ensinnäkin sen pääosassa on Chow Yun-Fat, jonka karismaa ei voi tarpeeksi hehkuttaa vaikka mikä olisi. Lisäksi elokuvan on käsikirjoittanut yksi tämän hetken lahjakkaimpia hongkongilaisia ohjaajia, Wong Kar-Wai. Odotin jonkinlaista romantiikalla höystettyä luotibalettia, ja sitähän Flaming Brothers toimittikin.
Juoni kertoo kahdesta orpopojasta, jotka joutuvat varastelemaan selvitäkseen hengissä. Eräänä päivänä he näkevät kuinka rikolliset keräävät suojelurahoja, ja pompottelevat ihmisiä miten haluavat. Nuoret pojat päättävät tietysti, että heistä tulee samanlaisia, eikä heidän nenilleen hyppisi enää kukaan. Aikuisikään ehtiessään Alan (Tang) ja Ho-Tien (Chow Yun-Fat) ovat isohkon rikollisjoukon pomoja, ja näin ollen saavuttaneet tavoitteensa. Heille tulee kuitenkin riitaa erään rikollispomon kanssa ja eikös siitä ala verinen välienselvittely. Veljessiteetkin joutuvat koville kun Ho-Tien haluaa luopua rikollisesta urastaan naisen takia.
Elokuvan käsikirjoitus on taattua WKW:tä, ja sen takia hahmot käyvät todella mielenkiintoisiksi leffan aikana. Toimintakohtausten määrässäkin on säästelty ja elokuvassa todellakin rakennetaan henkilöiden ympärille jotain, minkä takia hahmoista alkaa oikeasti välittää. Sitten kun niitä toimintakohtauksia tulee, ovat ne äärimmäisen rankkoja. Väkivaltaa on paljon vaikkei se olekaan visuaalisesti niin hirvittävää, mutta henkisellä tasolla se repii katsojaa paljon enemmän, sillä yleensä henkilöiden syyt ammuskeluun ovat erittäin henkilökohtaisia ja teot epätoivoisia. Onpa elokuvan loppupuolella katsojan shokeeraava, täysin hiljaiseksi jättävä kohtauskin.
Flaming Brothersin näyttelijät ovat joko hyviä tai äärimmäisen onnettomia. Chow Yun-Fat ja Alan Tang vetävät onnistuneet roolit, mutta suurin osa sivuhenkilöistä onnistuu olemaan niin ärsyttäviä, että heidän kohtalonsa toivoo olevan lyijyntäytteinen, ja pian. Näyttelijänsuoritukset vievätkin elokuvan pisteistä suurimman osan pois, sillä paremmalla näyttelijäkaartilla Flaming Brothers voisi päästä lähelle Wong Kar-Wain nykyleffojen tasoa.
Flaming Brothersissa ei ole huonojen näyttelijävalintojen lisäksi mitään suuria vikoja. Käsikirjoitus on hieno, hahmoista alkaa oikeasti välittää ja toimintakohtaukset ovat komeaa katsottavaa. Leffa on myös sopivan pituinen, eikä sen aikana pääse tylsistymään. Loppujen lopuksi käteen jää hyvä elokuva, jonka potentiaali menee hukkaan osaamattomissa näyttelijöissä.
nimimerkki: Nosoki
