Starsky & Hutch perustuu 70-luvun samannimiseen poliisisarjaan, jossa David Starsky (Paul Michael Glaser) ja Ken “Hutch” Hutchinson (David Soul) selvittivät rikoksia Bay Cityssä. Tämä 2000-luvun Holly-versio on alkuperäistä sarjaa humoristisempi, minkä takia päärooleihin on valittu muka hauska näyttelijä Ben Stiller ja aina niin liian sliipatun näköinen ja ärsyttävä Owen Wilson. Kaksi vuosituhannen ärsyttävimpien näyttelijöiden kastiin kuuluvaa heppua samassa elokuvassa – olin aivan varma, ettei tästä tulisi mitään.
Starsky & Hutch:ssa metsästetään kriminaaleja aivan kuten alkuperäissarjassa. David Starsky (Stiller) on rehti ja työlleen sataprosenttisesti omistautunut kyttä, kun taas Hutch (Wilson) sellainen epäluotettava ja -rehti oman tien kulkija. Kummatkaan eivät siedä toisiaan, mutta jo tuhat kertaa nähtyä kaavaa noudattaen heidät värvätään selvittämään kuka salakuljettaa kokaiinia Bay Cityyn.
Leffa käynnistyy turhan nopeasti, ja hahmot esitellään hötkyillen ja löysästi. Myöskään käsikirjoitukseen ei ole nähty vaivaa, vaan kaikki, aina hahmoista juonenkäänteisiin, on kopioitu suoraan muista buddy-leffoista. Rainan suurin väripilkku on se, että se sijoittuu värikkäälle 70-luvulle. Ruudussa vilkkuu afroja, muhkeita viiksiä ja värikkäitä asuja pilvin pimein, mikä onkin oikein piristävää katseltavaa, mutta valitettavasti rakennukset ym. lavasteet ovat liian nykyaikaisia, eivätkä ne täten sovi 70-luvulle sijoittuvaan elokuvaan. Mukavaa plussaa on tapahtumapaikan vaihtuminen aina prätkäbaarista diskoon, jossa tapahtuukin upea ja huvittava tanssikisa.
Aiemmin mainitsemani Stiller-Wilson -yhdistelmä ei ole ollenkaan niin huono kuin aluksi luulin. Toki filmin alkuvaiheessa kummatkin ärsyttävät, mutta leffan edetessä molemmat saavat puristettua hahmoistaan paljon yhteishenkeä ja sympatiaa, mikä on kyllä jo aika hyvin kyseisiltä näyttelijöiltä. Olin myös varsin yllättynyt siitä, kuinka hyvin Vince Vaugh suoriutui pääpahiksen roolista. Muusikko Snoop Dogg tulkitsee Huggy Bearin erittäin hyvin, sillä miehen niljakas keho ja ääni sopivat täydellisesti epäilyttävälle huumeasiantuntijalle. Lisää makua leffaan tuovat myös pienet cameo-roolit, joista voi bongata mm. Carmen Electran, Will Ferrellin ja alkuperäissarjan Paul Michael Glaserin ja David Soulin. Carmen Electran rooli elokuvassa on todella pieni, ja ennenkaikkea erittäin turha, mutta Will Ferrellin sivuosa on onnistunut. Hän on aina jokaisessa elokuvassa samanlaisessa, perverssin tai muuten vain kajahtaneen miehen roolissa, ja suorittaa ne upeasti. Mutta todella hämmentävää on nähdä kaksi Starskya ja Hutchia samaan aikaan ruudussa.
Hirveän montaa kertaa ei Starsky & Hutch onnistunut naurattamaan, mutta viihdyttämään kylläkin. Hyviä ja huonoja puolia löytyy suunnilleen yhtä paljon, joten jos hyvää mieltä halajaa, voi Starsky & Hutch:in katsastaa vielä toisenkin kerran ilman mitään pahempia pettymyksiä.
