Tämän DVD-julkaisua en vain olisi ikinä uskonut löytäväni. Ralph Bakshi tuotanto on jotenkin täällä Suomessa jäänyt hieman pimentoon, jollei puhuta vuoden 1978 Sormusten herrasta tai Fritz the Catista (joista tuota jälkimmäistä on myös etsitty kissoin ja koirin). Ja voin kyllä sanoa, että ei minun kauheasti tarvinnut katua ostostani, sillä osoittautui Fire and Ice hirmu viihdyttäväksikin filkaksi.
Eli juonikuvio menee kutakuinkin tähän malliin: eletään jossain fantasiamaailmassa, jossa tulen ja jään voimat ovat mitelleet lukuisia vuosia. Paha jäävoimien valtias Nekron äitinsä kuningatar Julianan kanssa yrittävät valloittaa maailmaa tuhoamalla kaiken tieltään Nekronin jään hallintaa käyttämällä, tarkoituksena kukistaa kuningas Jarolin hallitsema tulen valtakunta. Nekron lähettää lähettinsä taivuttelemaan Jarolia antautumaan Nekronille, mutta arvattuaan Jarolin kieltäytyvän Nekron lähetti soturit kidnappaamaan Jarolin tyttären Teegran. Mutta pian prinsessan pelastusoperaatioon osallistuu yllättäen Nekronin tuhovoimasta selviytynyt päähenkilö Larn ja Larnia seuraava mystinen Darkwolf.
Kuten tavallista, olin varautunut Ralph Bakshin elokuvaan, sillä kyseisen herran ura ei ole ollut erityisen menestynyt vaan hän on enemmänkin paistatellut kulttiasemassa. Siispä odotukseni eivät olleet hirmusuuret, mutta hyvin tämä Conan-henkinen fantasiasatu uppoaa vähän vanhemmallekin katsojalle, kiitoksena siitä alkuperäisen Conanin tarinoita kehittäneille käsikirjoittajille.
Graafisesti elokuva tavoittelee varsin vaikuttavasti realistista tyyliä, vaikka joskus sekään ei aivan täyttä 100% laadukasta paikoin ollut. Luojalle kiitos siitä, että Bakshi luopui rotoscope-tekniikasta Sormusten herra -flopin myötä. Elokuvassa oli sopivan hillittyä väkivaltaa, mutta on elokuva silti pienten lasten silmin pikkaisen rajua kamaa, joten kyllä tämä enemmän vanhemmalle väelle maistuu. Myös hahmot kiinnostivat varsin paljon (etenkin Darkwolf) ja ansaisevat siitä kiitokseni.
Elokuvan niitä harvoja huonouksia on kenties paikoin hieman väritön ääninäyttely sekä elokuvan lyhyt pituus, sillä kyllä tähän kymmenen minuuttia tai vartin olisi vielä toivonut lisää. Mutta muuten tämä on yhteenvetona mukava filkka, joka on harvinaisen vähälle huomiolle jäänyt monen Bakshin elokuvan tapaan.
