Solaris nimisen planeetan olosuhteita tutkimaan lähtenyt miehistö kohtaa selittämättömiä tapahtumia ja psykologi Chris Klein (George Clooney) lähetetään hakemaan planeetalle jumittunutta miehistöä takaisin maahan. Klein kohtaa paikan päällä kuitenkin samoja ongelmia kuin muutkin ja huomaa, ettei kotiinpaluu olekaan niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella.
Steven Soderberghin ohjaama ja James Cameronin tuottama Solaris muistuttaa paljon muutama vuosi sitten ilmestynyttä Supernova-leffaa. Solaris sisältää tosin oikeastaan enemmän draamaa kuin scifiä toisin kuin pahasti flopannut Supernova. Hidastempoisen elokuvan tyyli on mysteerimäinen ja pitkälti tästä johtuen mielenkiinto pysyy hyvin yllä alusta loppuun. Vaikka tapahtumia ja toimintaa on vähänlaisesti, onnistuu Soderbergh luomaan leffaan sopivanlaisen “bizarre-fiilingin”, jonka ansiosta mysteerin avautumista odottaa malttamattomana. Mystisten scifi-leffojen tapaan sitä kunnon vyyhdin avaamista ei tietenkään kuitenkaan koskaan nähdä ja ratkaisut jäävätkin taas kunkin katsojan oman tulkinnan varaan.
Soderberghin vakionäyttelijä George Clooney pääsee tässä elokuvassa helpolla, sillä yksi-ilmeinen roolihahmo ei paljon näyttelykykyjä testaa. Vaimon roolissa esiintyvä Natascha McElhone tuntuu vain kaunistuvan leffa leffalta ja valloittavan hymyn omaavan englannittaren katselu onkin elokuvan nautinnollisinta antia.
Solaris on ihan katsomisen arvoinen elokuva, mutta mikään mestariteos se ei missään tapauksessa ole. Kaksikon Soderbergh-Cameron tuotokselta moni odottaa varmastikin paljon enemmän kuin mitä Solaris tarjoaa.
