Ihana on elää oli kahdeksas Ginger Rogersin ja Fred Asteiren yhteinen elokuva. Se ei ole yhtä musikaaliksi leimautuva kuin heidän edelliset elokuvat vaan tämä nojautuu enemmän romanttiseksi komediaksi, vaikka se sisältääkin tanssikohtauksia. Elokuvan on ohjannut Mark Sandrich, joka on ohjannut monta Rogersin ja Astairen musikaalia ja musiikista vastaa Irving Berlin.
Stephen Arden (Ralph Bellamy) on kihloissa suositun radiotähden Amanda Cooperin (Ginger Rogers) kanssa, mutta tämä purkaa kihlausta jo kolmatta kertaa. Aina purkautuneen kihlauksen kunniaksi Stephen juo pään täyteen ja nytkin on päätynyt ystävänsä, psykiatri Tony Flaggin (Fred Astaire) luo. He sopivat, että Amanda tulee Tonyn tutkittavaksi ja väärinkäsityksen vuoksi heidän tohtori-potilas suhde ei ala hyvin. Kumminkin sekin korjautuu ja heistä tulee ystävät. Mutta unen seurauksena Amanda tajuaa, että hänellä saattaa olla tunteita Tonya kohtaan, mutta hän ei uskalla sanoa sitä suoraan josta seuraa väärinkäsitys. Kun Tony vihdoin tajuaa Amandan tunteet, hän hypnotisoi tämän ja laittaa tämän päähän uusia ajatuksia. Mutta ei mene aikaakaan kun Tony tajuaa omat tunteensa ja Amanda on menossa naimisiin Stephenin kanssa.
Sehän nyt on todistettu monesti, että Ginger Rogers ja Fred Astaire ovat hyvä pari. Tässä elokuvassa he eivät enemmälti laulele ja tanssi, mutta yhteen sopivat ilmankin. Ihana on elää, on lämminhenkinen romanttinen komedia, jossa vitsit ovat hauskoja ja muutenkin kaikki toimii. Elokuvalle siunaantui jopa kolme Oscar-ehdokkuutta, kaksi musiikista ja yksi parhaasta art directionista. Musiikki on 30-luvun henkistä ja siinä se menee sivussa. Ihana on elää, on ihan kelpo elokuva, jonka voi katsoa useammankin kerran eikä siinä edes pituus paina.
nimimerkki: LeffaPopcorn
