Näitä Sinfoniaorkesterin kanssa toteutettuja juttuja tuli jokin aika sitten monilta jättibändeiltä, joten miksei myös Kissiltä nyt vähän myöhemmin. Jotenkin Kiss on onnistunut omimaan koko keksinnön itselleen, tai ainakin siltä juttujen perusteella vaikuttaa… No, otetaan nyt sitten se maailman kuuluisin sinfoniaorkesteri ja maailman agressiivisin rockbändi. Mieletön idis, eikö vaan? Tuleekohan tuollainen ikinä toimimaan?… Kyllähän se toimii, onhan se toiminut muillakin. Jotkut biisit kuullostaa hyviltä ja jotkut vähän huonommilta, se on niin biisistä kiinni mikä toimii klassisen orkesterin kanssa.
Kiss on kulkenut jo tovin matkaa bändinä. Hommahan lähti käyntiin jo melkein 30-vuotta sitten -73 ja bändistä on paisunut elämääkin suurempi instituutio. Paul Stanley ja Gene Simmons ovat olleet aina se ydintiimi ja muut ovat tuleet ja menneet, soolokepittäjä etunenässä. Tällä lätyllä DVD:llä tiluttelee Tommy Thayer. Heppu on vaikuttanut joskus hurjina Hardrock-aikoina Black ‘N’ Blue -nimisessä bändissä kitaristina, enpä ole kuullut bändiä, mutta kyllä kitarointi tosiaan taittuu. Niin, tämä lätty. Kyseessä on varsin mojovan pituinen Tupla-DVD, jolla kestoa on 219 minuuttia eli melkein neljä tuntia.
Ykköslätyllä lähdetään liikenteeseen dokumentilla jossaa kertoillaan tämän projektin taustoja sekä harjoitellaan Melbournen Sinfoniaorkesterin kanssa. Tuossa on varsin hyvää matskua, jossa paneudutaan myös kahden musiikkikulttuurin yhteensulattamisen ongelmiin. Dokkarin jälkeen on vuorossa reilut 10 biisiä sisältä setti täydelle stadionille, jossa sinfoniaorkka on mukana soitannossa.
Kakkoslätty on jaettu kolmeen aktiin (näytökseen), josta ensimmäisessä Kiss vetää ilman sinfoniaorkesteria. Toinen näytös sisältää unplugged-meininkiä, jossa mukana on pieni joukko orkesterista. Kolmas näytös onkin sitten hämmästykseksi sama, joka tuli nähtyä jo ensimmäisessä DVD:ssä. No höh, tuo jos jokin pistää kiukuttaan. Miksi tällainen ratkaisu? Oliko ihan pakko? Onhan tuossa jo vähän vilunkipelin makua vaikka kansissakin lukee kakkoslätyn kolmannen näytöksen kohdalla että sama biisilista kuin ykköslätyllä. En silti uskonut että homma menee noin. Vaikka tuplajutulla olisi ollut joku hyvä tarkoitus niin kyllä se kääntyy nyt ikävä kyllä itseään vastaan… ei tuollaisiin olla totuttu. Tuo seikka laskee auttamatta tämän muuten niin hienon kokonaisuuden arvoa. Kokonaiskestosta pitää vähentää päällekkäinen aika eli tunti, oikea pituus tälle hommalle on näin ollen joku 2,5 tuntia… No, jos katsot tämän niin katso dokkari eka levyltä ja siirry suoraan kakkoslättyyn. Kakkoslevy toimii itsenäisenä musalevynä kun ykköslevyn anti jää oikeastaan tuohon alun dokkariin.
Kiss – Symphony: The DVD on ihan kiva ja näyttäväkin paketti jos tuota äsken mainisemaani päällekkäisyysseikkaa ei lasketa. Suurin osa biiseistä toimii sinfoniaorkesaterin kanssa ja onhan tässä paljon kuunneltavaa sekä katsomista. Tämä löytää varmaan paikkansa Kiss-fanien DVD-hyllyssä.
Kansista napattuna setit menee näin (itse levyllä kolmosnäytöksen loppu meni mielestäni hiukan eri järjestyksessä, sekä mukana oli vielä joku extrabiisikin).
[B]Act 1:[/B] Deuce, Strutter, Let Me Go Rock and Roll, Lick It Up, Calling Dr. Love, Psycho Circus
[B]Act 2:[/B] Beth, Forever, Goin’ Blind, Sure Know Something, Shandi
[B]Act 3:[/B] Detroit Rock City, King of the Night Time World, Do You Love Me, Great Expectations, Shout It Out Loud, God of Thunder, Love Gun, I Was Made For Loving You, Black Diamond, Rock And Roll All Nite
