Salem’s Lot on Stephen Kingin novellin pohjalta tehty TV:n minisarja. Salem’s Lotin tarinaa voi tutkailla ruudulta myös 1979 filmattuna leffaversiona, jonka ohjasi muuten mies moottorisahamurhaajan takaa eli Tobe Hooper. Palataan nyt kumminkin tähän uudempaan minisarjaversioon, jota tähdittää 80-luvun teinitähti Rob Lowe (onhan hän tosin TV-sarjoissa myöhemminkin ollut). Mukana kuvioissa on myös Donald Sutherland sekä b-movie -toimintasankari Rutger Hauer.
Salem’s Lot kertoo pienestä kaupungista nimeltään Jerusalem’s Lot, joka sijaitsee jossain päin jenkkilää (tällä sijainnilla ei ole merkitystä). Antiikkikauppias Richard Straker (Sutherland) saa kutsun muuttaa kaupunkiin ja tuo mukanaan menneiden aikojen kauheudet eli mahtivampyyrin. Vampyyrit täytyy kutsua, ne eivät tule pyytämättä. Pikkukaupunki alkaa vähitellen muuttaa muotoaan ja asukeista tulee vampyyreja yksi toisensa jälkeen ja nämä riivaavat elossa olevia. Pulizer-kirjailija Ben Mears (Lowe), joka on tullut visiteeraamaan ja hakemaan inspiraatiota kotikaupungistaan on vastarinnan pääarkkitehti. Mers joutuu kohtaamaan menneisyyden pelot sillä pääkallopaikkana on kylän vanha kummituskartano mäen päällä, josta mies on saanut lapsuudessaan pahimmat traumansa.
Pläjäys on ihan viihdyttävää katseltavaa silloin jos ei ole pahemmin toimintaa vailla. Henkilöhahmot näyttelevät suurta roolia ja hahmoihin pääsee mukavasti sisään. Säikytystöräyttelyjä viljellään tarinan tiimellyksessä pitämässä katsojaa varpaillaan. Kertaakaan ei nähdä silti kissaa hyppäämässä ikkunalaudalle, mutta vastaavan efektin saa hoitaa esim. leivänpaahdin kun leivät ovat valmiit. Jännitys tiivistyy loppua kohden ja Rutgerikin pääsee hiukan näyttelemään pääpahista, joka muuten esiintyy on vain lähinnä nimenä.
Tarina esitetään takaumana alun säpinän jälkeen. Täytyyhän katsojalle kertoa että jotain äksöniä on tulossa, koska kaupungin tarina käynnistyy sen verran verkkaisesti. Kun on kyse TV-minisarjasta eikä suuren budjetin leffatuotannosta niin hiukan kökömmiltä digiefekteiltä ei voi välttyä. Nuo satunnaiset huonot trikit eivät kumminkaan pahasti haittaa. Homma perustuu kumminkin pääasiassa dialogeihin ja jännitykseen muulla tavoin. Kyllähän tämä kannattaa tarkistaa mikäli vampyyrimeiningistä sattuu pitämään. Mihinkään Dracula-klassikoihin tätä ei silti kannata verrata.
