Parhaat komediat tunnetusti pitävät sisällään sivistynyttä huumoria, jonka vitsiosastosta loistavat poissaolollaan kaikenlainen alapäähuumori. Jäynäjengissä ei ole mitään sivistynyttä tai edes jotain uutta, mutta kieltämättä tämä on erittäin hauska. Monet varmasti pitävät Jäynäjengiä puhtaana roskana, mutta sen viihdearvoa ei kukaan voi kiistää. Tosikot parkuvat raivosta tätä katsoessaan, mutta kaikki muut viihtyvät ainakin jotenkuten, varsinkin jos omistaa hieman typerää asennetta. Meno on sen verran viihdyttävää, että pläjäyksen pystyy nauttimaan useampaankin otteeseen.
Itse elokuva on rakennettu Saturday Night Livesta tutun koomikon Norm Macdonaldin varaan. Hän on Mitch Weaver, jota elämä on kohdellut kaltoin. Potkuja persuksille on sadellut elämän aikana enemmänkin, kuin liikaa. Nyt tyttöystävä on potkaissut hänet pihalle ja parhaan kaverin, Samin (Langie), isä tarvitsee uuden sydämen, mutta se maksaa valitettavasti 50 000 dollaria, sillä kirurgi (Chase) on kovissa peliveloissa. No, töitä ei kaveruksille tipu monien yritysten jälkeen, niinpä he päättävät perustaa oman yrityksen, joka järjestää kostoja hyvästä hinnasta.
Vaikka Normin harteilla homma jotenkin lepääkin, niin hän on silti sen verran ärsyttävä ja tämän leffan perusteella aika lahjatonkin näyttelijä, että alan konkari Jack Warden onnistuu varastamaan häneltä show’n itsellensä hävyttömyyksiä latelevana isäpappana. Kyllä Normiakin sietää, mutta valitettavasti jää hieman muiden varjoon, etenkin Wardenin, sillä hän on yksinkertaisesti aivan hulvaton. Nähdäänhän tässä sentään Adam Sandler piruna (erittäin pieni rooli, älkää pelästykö), Gary Coleman itsenään, Chevy Chase kirurgina, Christopher MacDonald oopperoista kiinnostuneena bisnesmiehenä, John Goodman pormestarina ja Chris Farley viimeisessä roolissaan. Ohjaus on normaalia, Bob Saget ei taida olla niitä omaperäisimpiä tyyppejä. Ohjausta enemmän turvaudutaankin näyttelijöihin ja hauskaan käsikirjoitukseen.
Kaiken kaikkiaan ihan viihdyttävää toilailua, joka tuo väkisinkin hymyn suupielille. Kyllä niitä paljon hauskempiakin komedioita on kävellyt vastaan, mutta on niitä paljon huonompiakin lojumassa videovuokraamon hyllyllä. Minulle tämä on hieman nostalginen pätkä, joten se voi jotenkin vaikuttaa pisteytykseen, mutta siitä huolimatta tämä on hyvä. Jaksoi naurattaa yhä, vaikka tämä nähty olikin aikaisemmin jo noin viisi kertaa. Typerää idioottimeininkiä, mutta hyv… No, ainakin hauskaa sellaista.
