Henkilökohtaisen suosikkielokuvani Leijonakuninkaan jatko-osa ei tuota suurta pettymystä, mutta se ei tosiaankaan pärjää edeltäjälleen. Elokuvan sanoisinko kliseinen Romeo & Julia -tyyppinen romanssi tuntuu jokseenkin käytetyltä, eikä se oikein nappaa. Ääninäyttelijät suomenkielisessä versiossa tekevät loistavaa työtä: mainitaan esimerkiksi pirullisen pelottavan Ziran vihansekainen ärjyntä, joka tulee ääninäyttelijäkonkari Ulla Tapanisen suusta.
Kaikki alkaa siitä, mihin Leijonakuningas jäi. Scar on voitettu, hyeenat ovat häipyneet muualle ja uusi pentu on syntynyt. Mainittu naaraspentu, Kiara, on hyvin utelias ja jopa hieman naiivi naisenalku, joka ei ymmärrä maailman vaaroja. Simba, joka ei näytä luottavan tyttäreensä, lähettää kaksi ottoisäänsä, Timonin ja Pumban vakoilemaan häntä, ettei hän tekisi mitään typerää tai riskialttista. Kuitenkin Kiaran onnistuu paeta lapsenlikkojensa luota ja näin tytöntyllerö joutuu Ulkolaisten alueelle. Leijonalauman, joka ennen muinoin seurasi Scaria. Kiara tutustuu karkumatkallaan kilttiin leijonanpentu Kovuun ja kaksikosta tuleekin jonkinsortin ystävykset. Kuitenkin vanhat kaunat iskevät kipeästi ja kaksikko halutaan molempien laumojen puolesta pitää erossa toisistaan. Zira saa kuitenkin ovelan suunnitelman, johon kuuluu verta, sotaa ja petoksia. Kiaran ja Kovun on taisteltava, mikäli he haluavat rauhan Jylhäkalliolle ja kahden eri lauman välille.
Elokuva ei tarjoa suurenmoista elämystä ja jääkin hieman lyhyeksi. Juoni vaikuttaa hieman hutaissulta, mutta ihastuttavat laulut pitävät tämän jatko-osan voimaa yllä. Lisäksi ykkösosan voimakaksikko Timon ja Pumba pelastavat elokuvan hauskoilla vitseillään ja tuovat huumoria, jota elokuvassa muuten ei olisi miltei ollenkaan.
Eniten elokuvassa kalvaa se, miten ärsyttäviltä jotkin hahmot vaikuttavat. Simbasta on tullut aikamoinen tosikko, joka vie jämäkkyydellään jopa voiton Mufasasta, jolla oli jopa Järki, Sydän ja Ylpeys. Simban käytös kielii siitä, että hänellä on elokuvan loppukohtauksia lukuunottamatta vain se viimeinen.
Ei mikään paras, mutta ei mikään huonokaan. Leijonakuningas 2 on mukava elokuva niille, joita kiinnostaa rakkauden voima, sekä jännittävä juonen eteneminen. Elokuvassa erityisesti viehättää Upeat suomenkieliset versiot kauniista lauluista, sekä kauniit ja viisaat sanonnat.
Olemme yhtä.
