Ison kynnyksen takana on mukava leffa.

10.8.2014 00:42

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: , ,
Alkuperäinen nimi:Kondom des Grauens
Valmistusvuosi:1996
Pituus:105 min

Ralf König on saksalainen, sarjakuvapiirtäjä ja homo. Jotenkin nuo kolme piirrettä samanaikaisesti tarkoittaa ukon tekevän sellaista työtä mikä kiinnostaa vain pientä erikoisyleisöä, eli saksalaisia homosarjakuvien ystäviä. Niin ei kuitenkaan ole, sillä Königin jutuissa on lempeää huumoria ja yleistä pilkallisuutta koko ihmiskuntaa vastaan. Puhumattakaan meiningistä joka todellakin hipoo maun rajapintaa. Nyt käsittelyssä oleva leffa on hykerryttävältä nimeltään [I]Tappajakondomi[/I], joskin oikeampi nimi olisi ollut kuohijakondomi. Joka tapauksessa homoseksuaali etsivä Luigi Macaroni (Udo Samel) tutkii juttua, paljastaa vähän isommankin juonen ja joutuupa siinä sivussa itsekin kokemaan tappajakondomin puraisun. Se käy kipeää juuri sinne missä se sattuu.

Martin Walz ohjastelee ja käsikirjoittaa sovituksen lähdemateriaalista suurella taidolla: pääasiassa siten että alkuperäismateriaalin graafisuus saadaan huomattavasti vähemmäksi, mutta lämmin huumori ja lempeän parodinen ote on mukana. Lisäksi Ralf König on toinen käsikirjoittaja, joten sovitus on tehty taatusti hyvin. Jep – tyly poliisileffa missä kyynistynyt jepari ui ihmispaskassa saa lempeän parodian saksalaisella ammattitaidolla ja kieroutuneisuudella. Harmi vain että tarina jokseenkin repeää toisella puoliskolla, mutta pysyy onneksi asianmukaisen hölmönä.

Udo Samelin tulkinnassa Luigi Macaroni, vanhan sisilialaisen suvun jämä on lyhyt, ruma, kaljuuntuva, ylipainoinen ja hänellä on [B]valtava[/B] kanki (32 cm), mutta antisankarilliseksi röökin käryttäjäksi hän on mainio. Lisäksi on mukava huomata että Macaroni osaa olla aivan yhtä suuri kusipää kuin kuka tahansa muukin. Ainoa jokseenkin ärsyttävä hahmo on pakkomielteinen Bob/Babette (Leonard Lansink) joka ei kovinkaan hyvin auta kokonaisuutta vaikka onkin hyödyksi. Jämäkkä vastapaino ei kuitenkaan toimi yksin ja tarvitsee riemukkaan yliampuvia persoonia vastapainoksi ja kaikki muut näyttelijät toimittavat sitä joko kokoaikaisesti tai vain tarvittaessa.

Kokonaisuus on melkoisen huonoa makua noudattava ja toteutettu nautinnollisen hyvällä ammattitaidolla, mutta käsikirjoituksen hienoinen repeäminen ja rehellisesti sanoen korkea kynnys leffan katsomiseen. He jotka näkevät saksalaisuuden, homouden ja huonon maun tuolle puolelle huomaavat että kyseessä on rehellisesti viihdyttävä ja hyvin toteutettu leffa.

Arvosteltu: 10.08.2014

Lisää luettavaa