Ennis Del Mar (Heath Ledger) ja Jack Twist (Jake Gyllenhaal) ovat kaksi toisilleen tuntematonta nuorta mies ja aivan toistensa vastakohtia. He päätyvät kesällä -63 töihin Wyomingiin, Brokeback Mountainille kaitsemaan lampaita koko kesäksi. Miesten välille syntyy vahva ystävyyssuhde, joka myöhemmin syventyy kielletyksi rakkaudeksi. 20 vuoden ajan molemmat kehittävät omat elämänsä ja menevät tahoillansa naimisiin, mutta jatkavat satunnaisia ”kalareissujansa” joiden avulla he saavat olla rauhassa kahdestaan vuoristossa.
Brokeback Mountain on kolme Oscar-patsasta saanut huippuluokan draamaelokuva. Tarina etenee rauhallisesti ja hidastempoisesti näyttäen paljon kauniita maisemia. Annie Prolouxin novellin pohjalta kirjoitettu käsikirjoitus on johdonmukainen ja sujuva. Itse tarina on sisällöltään ihmismieltä syvempi, ja tottahan se on, että joskus sitä vain rakastuu väärään ihmiseen. Ennisin ja Jackin suhde on ainutlaatuinen ja sen toivoisi jatkuvan ikuisuuden.
Klassikoksi tituleerattu elokuva jää kuitenkin ainakin meikäläiselle hieman pettymykseksi. kaikkien kehujen ja arvostelujen perusteella odotin jotain ihmeellisempää ja elämää suurempaa. Brokeback Mountain on todella hyvä, mutta siihen se jää. Elokuvassa on kuitenkin kunniaa ansaitseva ja yksi elokuvahistorian kauneimmista ja itkettävimmistä lopuista.
Oscar-ehdokkuudella osastaan huomioitu Heath Ledger tekee koko elokuvan hienoimman roolin vähäpuheisena ja sulkeutuneena Ennisinä. Pääkaksikon vaimoja esittävät Michelle Williams ja Anne Hathaway tekevät hätkähdyttävän loistava sivuroolit. Varsinkin Hathaway on tullut urallaan huomattavan paljon eteenpäin Prinsessapäiväkirjat -elokuvien jälkeen.
Pienestä pettymyksestä huolimatta Brokeback Mountain jää hautumaan katsojan mieleen ja se herättää varmasti kaikissa katsojissa monenlaisia ajatuksia. Oscar-patsaat se on epäilemättä ansainnut ja olisi mielestäni voinut saada vielä muutaman lisää.