Ambrosio (Franco Nero) on munkki. Hän kohtaa kiusaajan (Nathaniel Delon) ja ei voita inhimillistä heikkouttaan. Rangaistus alkaa lähentyä virkaintoisen inkvisiittorin (Denis Manuel) muodossa, joten vakuuttavasti romahtanut Ambrosio vaihtaa alakerran isännän leiriin ironisin seurauksin.
Useita nimiä omaava [I]Pirun vallassa[/I] on todellakin kansainvälinen elokuva. Sen ohjaaja on kreikkalainen, päärooleja vetää italialainen ja ranskalainen, käsikirjoittaja on espanjalainen joka teki pääosan työstään Ranskassa ja Meksikossa, rahoitusta tuli myös Saksan Liittotasavallasta ja britti vetää riemukkaan sivuroolin. Varsinainen how to-lista eurooppalaiseen Culttüürielämykseen on siis kyseessä ja rakeinen videokuva (sellaistakin vielä käytetään) oli suorastaan kruunu hämmentävälle, surrealistiselle kokonaisuudelle. En ole lukenut romaania mihin leffa perustuu, joten Allekirjoittanut ei voi sanoa eroavaisuuksista yhtään mitään. Juoni jää harmillisen epämääräiseksi ja junnaavaksi. Mukana on kuitenkin muutamia kolkkoja kohtauksia.
Franco Nero on hiljaisen lujassa pääroolissa joka teatraalisten maneerien kanssa sopii mainiosti elokuvan sisäisen myllerryksen näyttäjäksi. Nathaniel Delon on suorastaan hyytävä hyvin epämääräisenä hahmona jonka merkityksestä voidaan olla montaa mieltä.
Lähtökohta on hyvä ja näyttelijätkin ovat asianmukaisessa vedossa, mutta kokonaisuus jää harmillisesti puolitiehen käytännössä katsoen kaikissa suunnissa. Tämän voi todeta malliesimerkiksi suuresta määrästä potentiaalia joka jää saavuttamatta. Oikeudenmukaista arvosanaa on mahdoton antaa.
