“Pikku-Myy: – Ei täällä ketään ole – korkeintaan kummituksia….
KRAAK-A-KRAK
Nipsu: Ouh! Ovi vainoaa minua.´´
Tuo repliikki jäi niin pysyvästi mieleen, että päätin laittaa sen arvosteluni alkuun. Tuollaisiin pieniin vitseihin törmää lähes jokaisessa Muumilaakson Tarinoita – sarjan jaksossa. Se onkin syystä Suomen suosituimpia lastenohjelmia.
Tove Janssonin muumikirjat ovat unohtumattomia, eikä Tove Jansson käsikirjoittajanakaan aiheuta pettymystä. Tästä onkin vaikea löytää huonoa jaksoa, mutta kaikista jaksoista/kohtauksista minulle mieleenpainuvimpia ovat: Kadonneet lapset, Vampyyri, Viidakon kätköissä, Musta kreivitär, Kultainen Valtakunta, Salainen ruokalaji ja jakso, jossa purjehditaan autiolle majakkasaarelle, kohdataan aavelaiva ja majakan kummitus.
Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvakin on loistava, mutta jää täysin sarjan varjoon. Siinä on esimerkiksi eri ääninäyttelijät. Ja Muumilaakson tarinoita -sarjan näyttelijät ovat mahtavia. Myös musiikki on tunnelmallista, ja ikimuistoiset tunnuskappaleet soivat jaksosta toiseen.
Vaikka useissa jaksoissa näkyy selvästi seikkailuvaikutteet, niin kaikki tehdään huumorimielessä. Muumilaakson tarinoissa onkin se mielenkiintoinen puoli, että jaksoissa näkyy vivahteita monista eri genreistä – mutta loppujen lopuksi kaikki tehdään huumorimielessä. Tämä ei ole komedia, mutta silti hauska, sekä yksi kaikkien aikojen parhaimmista Tv-sarjoista.
