Vuosi 1942, ja natsit pitävät huippusalaista kokoustaan Wannseen huvilassa. Nämä hienoihin pukuihin sonnustautuneet herrat istuvat pöytään päättämään Führerin rotupolitiikasta. Joukon johtaja on arjalaisen rodun kaikki tunnusmerkit täyttävä ja kylmänrauhallinen Heydrich (Branagh). He miettivät, miten juutalaisten joukkotuho olisi halvinta tehdä ja miten se tehtäisiin. Kaikki tapahtuu tyynesti, ihan kuin päätettäisiin firman pikkujouluista.
Lopullinen ratkaisu tuo historiallisen ja sodattoman perspektiivin toisesta maailmansodasta kertoviin elokuviin. Jokainen sana on tehokkaampi kuin yksikään luoti tai pahoin silvottu ruumis, ja jokainen hetki on suoraa tykitystä, eikä siinä välissä todellakaan mitään kelloa ehdi vilkuilla. Tällainen elokuvan juuri tulisi olla. Se palkitsee intensiivisen katselun kaikilla pienillä yksityiskohdillaankin ja tuo samalla lisää uskoa siihen, että tv-elokuvakin voi olla hyvä ja mielenkiintoinen, eikä pelkästään pintapuolisen puuduttava tekele. Harvinaisesti mustamaalaamiselta on onnistuttu välttymään. Varmasti katsoja itsekin ymmärtää, kuinka vakavasta asiasta on kyse. Rankat tosiasiat kehiin, niin ei tarvita mitään moralisointia tai siirappeja, vaan annetaan koko 90 minuuttisen puhua puolestaan. Mietiskeleväiselle ja sotahistoriaa harrastaville Lopullinen ratkaisu on enemmän kuin hyvä valinta.
Paljon on vaikutusvaltaa kourallisella miehiä, kun pystyvät kokonaisen rodun tuhosta päättämään. Monien “puhdistajien” kohtalo oli traaginen. Tämä käy selväksi vielä lopussa näytettävistä lyhyistä tiedoista, jotka kattavat jokaisen kokoukseen osallistuneen henkilön. Tuo on vielä kuin piste i:n päälle muutenkin niin loistavalle pläjäykselle.
nimimerkki: Viisas
