Jos koet pienintäkin vetoa jengi/vankila -aiheisiin leffoihin, niin tässä on sellainen näkemys, joka tulisi katsastaa.

29.11.2004 21:00

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:Bound by Honor
Valmistusvuosi:1993
Pituus:173 min

Legendaarisella 90-luvulla alettiin tekemän paljon vuosikerta -elokuvia, jotka omasivat tarinakerronnan esim. 70-luvusta 90-lukuun jne. Nyt saamme ihailla kyseistä tyyliä Taylor Hackfordin ohjaamana. Kyseessä on miehen ensimmäinen “mainetta” niittänyt elokuva nimeltä Bound by Honor (Samaa verta).

Miklo Velka (Damian Chapa) asuu ja tekee töitä valkoihoisen isänsä luona, mutta hän kyllästyy siihen ja päättää matkustaa äitinsä luokse Los Angelesiin. Kaupungin itäinen osa kuhisee monenlaista katujengiä, yksi näistä on Vatos Locos. Miklo haluaa päästä sukulaispoikiensa tapaan Vatos Locosin jäseneksi, mutta häneltä vaaditaan jonkin sortin näyttöä. Miklo saa tilaisuutensa ja antaa pienen opetuksen alueen toiselle jengille, Tres Puntosille. Tämän kautta hän saa kasteen ja pääsee jäseneksi.

Asiat eivät kuitenkaan unohdu. Tres Puntos on päättänyt kostaa teon Miklon sukulaispojalle, Cruzille (Jesse Borrego), joka joutuu kostoteon saattelemana sairaalaan. Tämä tietää sotaa, joka ikävä kyllä vie kaikki kolme sukulaispoikaa erilleen. Miklo päätyy LA:n pahanmaineisimpaan vankilaan, St. Quentiniin. Cruzista tulee sairaalareissun jälkeen maalaava narkkari ja kolmas sukulaispoika, Paco (Benjamin Bratt) valitsee vankilan sijasta armeijan.

Katusodat eivät päde posessa, vaan oma rotu pitää yhtä. Miklolla on tässä pieni ongelma, sillä hän on juuttunut keskelle systeemiä; ei valkoinen, mutta ei ruskeakaan. Sinisilmäinen lattari ei kiinnosta ketään. Miklo saa omaksi onnekseen puhuttua itselleen tilaisuuden näyttää kykynsä. Hän saa käskyn La Onda nimisen järjestön johtajalta, Montanalta. Käsky kuuluu: tapa vihollinen, johon ei pääse helposti käsiksi. Jälleen kerran Miklo näyttää olevansa sanansa mittainen mies. Tästä alkaa hänen nousukautensa ruskeaihoisten veljien suosioon. Miklo alkaa pyörittää uhkapeliä, joka tuo hänelle mainetta sekä mammonaa. Välillä Miklo käy vapaallakin jalalla, mutta päätyy nopeasti takaisin tuttuun ja turvalliseen St. Quintiniin. Asiat ovat kuitenkin muuttuneet. Vankilassa vallitsee suuri jengien välinen huumesota, joka vaatii kaikilta veronsa.

Meininki on muuttuneet myös ulkomaailmassa. Cruz on siirtynyt särkylääkkeistä kovan luokan huumeisiin, mutta silti hänen taitelija -ammattinsa on niittänyt tulosta. Paco sen sijaan on päässyt armeijasta ja jatkaa huumepoliisin hommissa, joka ei ole Cruzin saati sitten Miklon mieleen. Paco törmää huumekeikalla pariin St. Quintinissa istuneeseen mieheen, yhden hallusta löytyy valokuva, josta Paco havaitsee sukulaispoikansa, Miklon. Tämä herättää hänen henkilökohtaisen mielenkiintonsa La Onda järjestöä kohtaan.

Kolmetuntinen Bound by Honor käsittelee melko tarkkaan paria vuosikymmentä. Elokuvalla ei ole silti mitään kovin merkillistä sanomaa, mutta se jättää silti selvät esimerkit siitä, mihin huumeet, jengiläisyys ja sukulaissuhteet voivat johtaa parhaimmillaan sekä pahimmillaan. Elokuva ei ole tietoisesti ratsastanut isoilla nimillä, vaan mm. Benjamin Bratt, Ving Rhames ja oikeasti St. Quintinissa istunut Danny Trejo ovat saavuttaneet huippusuosionsa vasta viime vuosikymmenen sisällä.

Jos koet pienintäkin vetoa jengi/vankila -aiheisiin leffoihin, niin tässä on sellainen näkemys, joka tulisi katsastaa.

nimimerkki: j.i

Arvosteltu: 29.11.2004

Lisää luettavaa