Vincenzo Natalin kulttileffaksi noussut Kuutio tehtiin 1997. Hyperkuutio tuli 2002 ja sitä hiukan ihmetteli että pläjäys sai jatkoa. Kyseessähän oli Kanadassa ilmeisen halvalla tuotettu jatko-osa, joka poikkesi jonkin verran alkuperäisleffan ajatuksesta ja tunnelmasta. Juttu meni enemmän scifihomman puolelle aika-akselijuttuineen. Halvan näköisiä digiefektejäkin oli kehissä. Cube Zero on siis osa 0 eli presequel, joita nykyään näkee monessa useampiosaisessa leffasaagassa.
Kuutio on nyt se mikä se oli alkuperäisleffassakin, tosin hiukan eri näköinen lavastukseltaan. Näkökulma aiheeseen on eri. Tarina kertookin tällä kertaa kuution valvomossa työskentelevästä Eric Wynnista (Zachary Bennett), joka hoitaa hommaansa sen mukaan mitä ylhäältä käsketään. Mies tarkkailee valvontakameroilla kumppaninsa kanssa kuution sisällä olevia ihmisiä jne. Eric kyseenalaistaa vähitellen työtään ja työnantajiaan sekä asioita mitä ihmisille tapahtuu kuution sisällä. Vaikka työsopparissa sanotaan että asioita ei saisi ajatella liikaa niin mietteet henkilöityy kuution sisällä olevaan naiseen. Härkää on otettava sarvista ja tästähän homma menee sitten vielä pidemmälle, mutta suotta sitä liikaa alkaa kertomaan.
Aiheeseen saadaan kiinnostavaa perspektiiviä, pelkkä kuution sisällä heeboilu ei olisikaan antanut aihetta enemmille jatko-osille. Hyperkuutiossa tuota yritettiin ja asia meni jo suoraan sanottuna hiukan överiksi. Tällä kertaa luvassa on uutta, mutta silti alkuperäisen leffan henkeä ja tarinaa jalostaen. Joskaan ykkösen kaltaista kulttiteosta tästä ei koskaan tule, mutta jos kuutio-aiheesta on kiinnostunut niin tämä tarjoaa mukavasti lisäasiaa ja näkökulmia.
Pidän tätä leffaa ihan hyvänä lisäosana (parempana kuin kakkonen) ja nippu niitataan lopussa kasaan niin että tarinan loppu on alkuperäisen leffan alkuasetelma (jos alkusysäystä ei oteta huomioon). Kehissä on eri näyttelijät, mutta tilanne on sama mistä alkuperäisleffa varsinaisesti alkaa. Kuutiota on tullut mietittyä aiemmin enemmänkin sisältäpäin ja nyt sitä voi miettiä myös ulkoapäin. Kuution merkitystä ja sen hallinnan omaavaa tahoa selitellään yleisellä tasolla jonkin verran, mutta ei kumminkaan niin että asiasta muodostuisi selvä ihan käsitys. Hyvä juttu sinänsä että asiaa ei selitetä piloille eikä juttu mene henkilötasolle.
Kuutio-leffaa voisi lähtä katsomaan suoraan tämän jälkeen. Näistä leffojen eteen ja taakse rakennettuista jatko-osista tulee mieleen Alfapet-kirjainpeli, jossa alkuperäiseen sanaan lisäämällä kirjaimia joko eteen tai taakse saadaan alkuperäisen sanan merkitys täysin eriksi, ja alkuperäinen sana on kumminkin siellä toisen uuden sanan sisässä. Viimeisimmän lisäyksen tekijä voi päättää kokonaisuuden merkityksen.
Voisin väittää olevani jonkinlainen Kuutio-leffojen fani ja nythän kasassa on sitten trilogia, joskin eri tahojen toteuttamina leffoina. Ykkönen on ehdottomasti paras ja piinaavin. Sen jälkeen tulee mielestäni tämä, jossa tavoitetaan jollain tasolla jopa ensimmäisen leffan tunnelmaa. Jos pidät kuutiosta niin tätä et kannata ohittaa.
