Peter Jacksonin varhaisempaan tuotantoon selkoa tekevään boxiin tutustuessani sattui ensimmäisenä käsiini tämä leffa. Kansi sai minut kiinnostumaan tapauksesta niin, että laitoin sen heti soittimeen ja aloin katsoa.
Meet the Feebles on nukke-elokuva, joka kurkistaa Muppet Shown tapaisen shown kulissien taakse oikein ronskilla kädellä. Nämä nuket eivät nimittäin ole mitään ihastuttavia ja mukavan hauskoja kavereita, vaan iljettäviä, läpeensä kieroutuneita ja sairaita tyyppejä, jotka muunmuassa kaupittelevat huumeita, kuvaavat sadistisia pornofilmejä, harrastavat seksiä, kärsivät Vietnam-traumoista, ylensyövät ja lauleskelevat sodomiasta. Että tälläistä. Elokuvassa ei ole kovin selkeää juonellista punaista lankaa, vaan elokuva luottaa täysin kieroutuneisiin hahmoisiin ja värikkäisiin tapahtumiin. Kuitenkin jonkinlainen sovitus hommaan saadaan lopussa, mikä saa homman pysymään edes jotenkin kasassa. Mutta mitäpä tuosta kun kyseessä on kuitenkin selkeää roska viihdettä.
Elokuva on Jacksonin toinen elokuva upean roskaleffa Bad Tasten jälkeen. Jackson on toki pätevä ohjaaja, on aina ollut ja on tässäkin, mutta ehkei noita ansioita tässä elokuvassa paljon lasketa. Jackson on luonut uskomattoman kieron komedian, joka ei välttämättä sovi kaikille.
Elokuvan huumori on sitä kaikkein moraalittomampaa ja ällöttävimpää, mitä elokuvamaailmasta löytyy. Elokuvassa herkutellaan “pornografian” lisäksi erillaisilla sairailla perversioilla ja tottakai verellä ja runnetuilla “ruumilla.” Kaikki toteutetaan Jacksonin tapaan puhtaasta mieltymyksestä ällötykseen, jonka takia elokuvan kieroudelle pystyy nauramaan.
Tätä leffaa voi kuvailla jopa eräänlaiseksi satiiriksi sairaasta show-bisneksestä, jossa seksi on kauppatavaraa ja tärkeintä on raha. Sen seikan leffa tuo kaikessa hulluudessaan selville varsin julmalla tavalla.
Vaikkei tämä leffa mielestäni ollut läheskään niin hauska, kun olin ehkäpä odottanut, oli se silti katsottava ja omalla tavallaan hieno elokuva. Jos Bad Taste tai Braindead ovat purreet, voin suositella tätä törkyä varauksetta. Mutta jos olet millään tavalla herkkänahkainen tai kuulut konservatiiveihin, jätä oman mielenterveytesi takia väliin. Joskus tälläinen sadistinen, kieroutunut ja sairas roskaviihde on todella antoisaa seurattavaa. Ei mestariteos, mutta silti hyvä.
nimimerkki: Sano mitä sanot
