Juoneltaan kiinnostava mutta toteutukseltaan vain kohtalaista.

3.4.2004 19:52

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: , ,
Alkuperäinen nimi:紫雨風暴
Valmistusvuosi:1999
Pituus:114 min

Soongin johtama terroristijoukko haluaa räjäyttää tuhoisan joukkotuhoaseen, Purple Stormin, mutta matkaan tulee yllättävä mutka. Soongin poika Todd loukkaantuu ja joutuu poliisien käsiin. Toddia kuulustellaan – turhaan, loukkaantumisen myötä hänelle tuli amnesia, eikä hän muista enää mitään. Poliiseilla on omat suunnitelmat Toddin suhteen ja aivopesevät hänet luulemaan olevansa peitekyttä, joka on soluttautunut Soongin terroristijoukkoon. Soong ”pelastaa” Toddin poliisien kynsistä ja kohta Toddin muisti alkaa viimeinkin palailemaan – tuhoisin seurauksin. Hän muistaa, kuinka isänsä tappoi rukoilevia buddhalaisia munkkeja Toddin ollessa vasta pieni lapsi sekä muita ikäviä muistoja menneisyydestään ja isästään. Ja lopulta Todd joutuu dilemman väliin joutuessaan päättämään auttaisiko isäänsä vai poliiseja.

Purple Storm on juoneltaan kiinnostava mutta toteutukseltaan vain kohtalaista. Toimintakohtaukset ja räjäytykset eivät ole kunnollista Hong Kong –tasoa, ja näyttävätkin enemmän Hollywood tyyppiseltä toimintaleffalta, jossa on ihastuttu käyttämään cgi:tä. Typerän Hollywood tyylisen toimintakohtauksien sijaan, elokuva pelailee hyvillä näyttelijöillä, joista parhaimman roolin vetää Soongia esittävä Kwok-Leung Gan. Daniel Wu vetää roolinsa hyvin mutta päätyy useimmiten hieman ylinäyttelemään, mutta katseluarvoa se ei häiritse.

Elokuva olisi voinut hieman enemmän perehtyä dilemman ongelmaan ja vähentänä Hollywood tyyppistä cgi:n käyttöä, tällöin luvassa olisi ollut loistava elokuvanautinto.

Arvosteltu: 03.04.2004

Lisää luettavaa