Epämääräinen kelmi Guy Van Stratten (Robert Arden) saa tehtäväkseen urkkia selville kaikki mahdollinen superrikkaasta Gregory Arkadinista (Orson Welles). Hommaa kylläkin mutkistaa se että Gregory Arkadin tilaa kyseisen tehtävän itse ja luonnollisesti soppaan liittyy em. Arkadinin tytär Raina (Paola Mori). Van Stratten alkaa penkoa Arkadinin menneisyyttä ja ruumiitakin alkaa ilmaantua. Heppoisan vihjeen perässä juokseva kelmi sotkee itsensä isoon liemeen, sillä vastapeluri ei kaihda kovien otteiden käyttöä.
Orson Wellesin täplikkään filmografian keskellä istuu tämä [I]fim noir[/I]-vaikutteinen elokuva. Siinä on epämääräinen sankari, pahaenteinen konna, nainen joka saa sankarin kiipeliin ja vakuuttava joukko epämääräisiä kelmejä sivurooleissa. Siinä on myös ihastuttavan vinoutunutta kuvakerrontaa. Erittäin paljon sellaista ja kerrontakin kieputtelee ympäriinsä takaumia. Mukana on siis hienoja kohtauksia ja toimiva juonikin, joskin jälkimmäinen on melkoisen epäselvä.
Nimiroolissa Orson Welles toimittaa nautittavasti ylivedetyn suorituksen Gregory Arkadinina. Parran kanssa hän vaikuttaa myyttiseltä pronssikolossilta joka jylisee repliikkinsä tasaisen nautittavalla ylinäyttelyllä ja mulkoilee kulmiensa alta. Ohjaajana hän käyttää visuaalisia tehokeinoja tehdäkseen Arkadinin vielä suuremmaksi hahmoksi ja tämä on todellinen uhka. Robert Arden elokuvan luihuna sankarina on ehkä kelmi, mutta hänellä on sydän paikallaan ja kyky sietää monenlaisia värikkäitä sekopäitä joita hänen etsintänsä kiskoo ilmi. Niiden joukossa on kirppusirkusta hallinnoiva Professori (Mischa Auer) jolla on oma kommenttinsa rikollisten älykkyydestä, Sophie (Katina Paxinou) joka tietää hyvin paljon asioista ja Jacob Zouk (Akim Tamiroff) joka on vanha, sairas ja mielettömän tärkeä. Paola Mori elokuvan tärkeimpänä naisroolina ei myöskään petä ja toimii mainiosti Arkadinin silmäteränä.
Erittäin nautittava visuaalisesti, täynnä hienoja yksittäisiä kohtauksia ja näyttelijätkin ovat laadukkaassa vedossa, mutta se koherentti juoni on aika pahasti hakusessa. Todistaa ainakin sen että Orson Welles osasi ohjaamisen ja näyttelemisen, mutta se on jo yleisessä tiedossa.
