Korppikotkat tuo ainakin itselleni mieleen “Villihanhet”. DVD-kansi / posteri, nimi ja aihepiiri ovat samankaltaisia. Tämä on myös pääsyy, miksi koko tekeleen hankin. Tähän yhtäläisyydet tosin loppuvatkin, myös laadun saralla. Valitettavasti, sillä tässä ollaan aika kaukana “Villihanhien” raivoisasta äijämeiningistä. Sen sijaan kyseessä on “monitahoinen” trilleri, jonka juonikuviot eivät suoraan sanottuna voisi vähempää kiinnostaa. Päälle viskottu ”yhteiskunnallinen” ja ”pasifistinen” kannanottokin tuntuu kovasti päälle liimatulta.
Rhodesiassa riehutaan, kuten asiaan kuuluu. Gideon (Roundtree) kuuluu valkoisten rotusortoa vastustavaan vapaustaistelija- eli terroristiryhmään. Samaan aikaan kyyninen David Swansey (Harris) yrittää ostaa Rhodesian valkoiselle johdolle kepulikonstein yhdysvaltalaisia taisteluhelikoptereita. Gideonin poppoo saa vihiä asiasta, ja yrittää estää helikopterien pääsemisen Rhodesiaan. Alkaa jännittävä korppikotkien peli.
Tai sitten ei: käsikirjoitus on kovin ennalta-arvattava ja sen kantaaottavat piirteet niin keinotekoisia kuin vain olla ja voi. Eipä silti, Michael Hartmannin ja Phillip Bairdin käsikirjoituksella kyllä on hetkensä. Esimerkiksi aihepiiri on erittäin mielenkiintoinen ja alkuasetelma onnistunut. Myös päätös näyttää tasaveroisina kaikki eri selkkauksen osapuolet, joita Gideonin ja Davidin lisäksi on vielä koko joukko, on kyllä onnistunut. Sen sijaan ohjaaja James Fargon kerronta sukkaa. Hän ei kykene tuomaan Korppikotkiin oikein minkäänlaista jännitystä. Kerronnasta on yritetty tehdä nokkela väläyttelemällä vuorotellen eri henkilöhahmojen törmäilyjä lyhyissä pätkissä, mutta tämä johtaa siihen että tahti on koko ajan hengästyttävän nopea, eikä juttu silti etene mihinkään. Pätkien toisiinsa sitominen ei ole kovin onnistunutta, eikä lyhyiden kohtausten puitteissa kyetä juurikaan syventämään henkilöhahmoja. Vaikka elokuva seuraa päähenkilöitään kuin hai laivaa – aivan kaikkialle – jäävät he melko ohuiksi ja yhden luonteenpiirteen varaan. Sivuhenkilöitä ja -juonia käsikirjoitus viljelee niin paljon, ettei keskivertomuistilla varustettu katsoja mitenkään voi muistaa niitä kaikkia.
No, oli kerronnassa ja käsiksessä mitä vikoja tahansa, niin päärooleissa viihtyy todella hienoja äijiä. Gideonia esittävä Richard Roundtree on itselleni tuntematon, mutta vakuuttaa roolissaan. Roundtree eläytyy ajoittain vaikeaan ja jatkuvasti melko pökkelosti kirjoitettuun rooliinsa niin vakuuttavasti kuin ylipäänsä voi vaatia. Roundtreetä(kin) parempi on Richard Harris ristiriitaisen David Swanseyn roolissa: Harris on mahtavan karsimaattinen ja tekee hahmostaan jotenkin sympaattisen. Nykyisinhän Harris muistettaneen parhaiten ”Harry Potterien” Albus Dumbledoren roolista, mutta kyllähän tällaisen sutkin äijän näytteleminen aina seniilin vanhuksen voittaa. Korppikotkien aikaan ”Harry Potterit” olivat joka tapauksessa vielä tulevaisuutta, ja Harrisin siihen mennessä mielenkiintoisin rooli ollut jo aiemmin mainitussa ”Villihanhissa”, josta tutuin maneerein hän näyttelee Korppikotkissakin. Vähemmän merkittävistä roolituksista jää mieleen erityisesti Tony Osoba kuolemaantuomittuna kapinallisena – sivujuonen tarpeellisuudesta kokonaisuuden kannalta voidaankin sitten olla monta mieltä. Pikkuroolissa nähdään myös ”Indiana Joneseista” tuttu Denholm Elliot.
Mutta vaikka Korppikotkien näyttelijätkin ovat hyviä, James Fargon sekava kerronta estää nauttimasta hyvästä tähtikaartista. Itse asiassa osaavamman ohjaajan käsissä koko tarinavetoinen elokuva olisi voinut onnistua huomattavasti paremmin. Nyt se kuitenkin lupaavan alun jälkeen latistuu huonoksi draamatrilleriksi, joka on täysin vailla mielenkiintoa. Kun draama ei pelaa, voisi toiminta pelastaa elokuvan, mutta sitäkin saadaan vasta loppumetreillä, eikä adrenaliininhuuruinen loppukaan pelasta tekelettä keskinkertaisuuden suosta. Sinänsä Korppikotkat on teknisesti ihan kelvollinen, mutta kun koko ajan katsoja haluaisi siirtyä jonkin toisen elokuvan pariin, jotain on taatusti vialla.
Futurefilmin DVD-julkaisu vastaa kuvan- ja äänenlaadultaan VHS-kasettia, ja VHS-rippaukselta se näyttääkin. Täyskuvasuhde varmistaa, että Korppikotkien katsojan päivä on varmasti pilalla.
