No huh. Tyhjäpääviihdettä. Aikoinaan Basic Instinctin (sama käsikirjoittaja) jälkeläisenä syntynyt leffa. Eli on tapahtunut murha ja on epäiltyjä ja on pikkutuhmaa tirkistelyseksiä. NYPD Bluesta elokuvauralle pötkinyt Caruso vakuutti viimeistään tällä leffalla että tästä puupökkelöstä ei staraa tule. Linda Fiorentinostakaan ei monienkaan pikkutuhmien B-roolien jälkeen saatu uutta Sharon Stonea. Eikä ihme. Pärstävärkki ei ainakaan tue yritystä, vaikka kovin tummaäänisesti yritetäänkin välillä kähistä. Lakanoiden välissä kyllä akrobatiaa harrastetaan mutta siihen se kyllä tämän eukon kohdalla jää.
No, aivot narikkaan -kamana tämä kyllä menee. Kaava on tuttu, eikä pääkoppaa tarvitse paljoa vaivata. Odottelee vaan milloin tulee seuraava tirkistely- tai autolla takaa-ajokohtaus. Näitäkin tämä leffa viljelee valitettavan vähän. Hollykylän tapaanhan kaikki menestykseksi todetut aiheet käytetään armotta loppuun. Tämä kuuluu todellakin tähän sarjaan. Valitettavasti nämä Basic Insticntin jälkeläiset eivät pystyneet lähimainkaan samaan kuin “esikuvansa”.
