Forgotten Silver on autenttinen dokumentti Colin McKenziestä, miehestä, joka keksi sekä väri- että äänivideon, julkaisi ensimmäisen alastonkuvan valkokankaalla, teki ensimmäisen kokoillan elokuvan, ensimmäiset tappelukohtaukset ja paljon, paljon muuta. Tämä elokuvan suurtekijä olisi jäänyt vaille tunnustusta, ellei Peter Jackson olisi saanut Hannah McKenzieltä, Colinin leskivaimon, Colinin vanhoja kotivideoita. Hannah McKenzie antoi Peterille todellista kulttuuriperintöä, joka muutti koko uusiseelantilaisten käsityksen elokuvan historiasta.
Todellisuus on tarua ihmeellisempää: tämä kaikki on yhtä valkoista valhetta alusta loppuun. Tämä dokumentti sai Peter Jacksonista Uuden-Seelannin vihatuimman miehen (jota LOTR-filmaukset ovat hyvin jo tasoittaneet), eikä ehkä syystä: Forgotten Silver on niin hyvin tehty, ettei sitä heti uskoisi valheeksi. Kun tietää elokuvan olevan pelkkä valhe, muuttuu uskomaton tarina todella viihteelliseksi, ja ajattelee: “Ei kai tätä kukaan totena voi pitää?”
Uuden-Seelannin TV näytti tämän totena, ja kansa otti sen totena. Uusi-Seelantilaiset luulivat saaneensa uuden kansallissankarin. Huijaus paljastui, eikä siitä pidetty: Peter Jakson, kuten myös Costa Botes, olivat pian uusiseelantilaisten eniten vihaamat elokuvantekijät.
Forgotten Silver on siis täysin näytelty ja täysin tuulesta temmattu idea, joka näytettiin ihmisille totena. Juuri tämä asia tekee siitä niin pirun hyvän, sillä eihän tämä ole teknisesti mikään huikea suoritus, eikä se dokumenttina tuo esille mitään hätkähdyttävää. Sen sijaan se, että ihmisiä voidaan huijata editoidulla kuvamateriaalilla ja muutamilla auktoriteettia omaavilla ihmisillä (elokuvassa oli asiantuntijoina niin näyttelijöitä kuin muitakin alan ihmisiä), on mielenkiintoista. Elokuva pistää ajattelemaan (mikä on siis hyvä asia), ja itse mietinkin, kuinka kovin ihmisiä voi huijata ja että kuinka paljon tällaista huijaamista tapahtuu.
Kaiken kaikkeaan elokuva ei sinänsä ole kovinkaan kekseliäs, se ei ole tekninen mestariteos, mutta se on äärimmäisen viihdyttävä. Suosittelen kaikille, joilla on tunti päivästään käytettävänä ei-niin-autenttiselle dokumentille.
nimimerkki: sami-san