Eastwoodin mahtavan oscareita kahmineen armottoman jälkeen Eastwood oli taas “huipussa” (ainakin hetken aikaa) ja kuumaa tavaraa. Niimpä hän näytteli pääosaa keskinkertaisen toimintaohjaaja Wolfgang Petersen parhaassa leffassa: Tulilinjalla.
Juoni on yllättävän rohkea veto Hollywoodissa. Psykoottinen murhaaja on päättänyt tappaa presidentin (esim. Shakaalin uusimmassa elokuvaversiossa murhaaja yrittää nirhata pressan vaimon, kun kirjassa kohteena on muistaakseni Ranskan presidentti). Kun presidentin henkivartija Eastwood saa tästä tietää alkaa psykopaattinen kissa ja hiiri -leikki.
Juoni on yksinkertaisuudestaan huolimatta upea. Yllättäviä juonen käänteitä on turha odottaa, eikä toimintaakaan niin paljon ole. Tulilinjalla onkin mahtava trilleri, johon on saatu haalittua mukaan hyviä ja erittäin hyviä näyttelijöitä. Clint Eastwood on presidentin noin 60-vuotias henkivartija, joka ei kuitenkaan ole mikään super heebo, vaan todellakin jo eläkkeen kynnyksellä oleva vanha ukko. Eastwood on näyttelijänä on hyvä ja jotenkin pientä itseironiaa on havaittavissa Eastowoodin hahmosta joka hengästyy jo alkumetreillä presidentin auton vierellä juoksemiseen. Rene Russo on tietenkin Eastowoodia pari vuosikymmentä nuorempi agentti josta Clint “vanhana härskinä” on tietenkin kiinnostunut niin ammatillisessa kuin yksityisessäkin mielessä. Eastwoodin ja Russon kemia pelaa hyvin.
Koko shown varastaakin (jälleen) leffan pahis. Mainion John Malkovichin mainiosti näyttelemä murhaaja joka omalla sairaalla tavallaan kunnioittaa Eastowoodin esittämän henkivartijan pitkää uraa. Malkovich on muutenkin leffan persoonallisin ja kiinnostavin hahmo. Kyse ei todellakaan ole mistään hihittelevästä mielipuolesta vaan rauhallisesta ja vain yhteen päämäärään pyrkivästä salamurhaajasta.
Tulilinjalla on kaikin puolin toimiva ja viihdyttävä leffa joka kruunataan hyvillä näyttelijöillä ja hyvällä mutta yksinkertaisella kässärillä. Actionia ei jää kaipaamaan ja elokuva jaksaa pitää otteessaan vähän päälle 2-tuntisen kestonsa.
nimimerkki: Criiticco
