Paul Sheldon (Jamen Caan) on kirjailija, joka on tullut suosituksi kirjasarjastaan, jonka päähenkilönä on Misery-niminen nuori nainen. Misery-kirjojen kirjoittaminen on hallinnut Paulin elämää niin kauan, että kerran hän saa tarpeekseen ja päättää tuoreimman kirjansa Miseryn kuolemaan. Hän saa kustantajaltaan moitteita, sillä Misery-kirjat ovat aina olleet varmoja myyntimenestyksiä. Paul oli kuitenkin tehnyt päätöksensä: hän haluaa elämässään kirjoittaa muistakin aiheista, kuin Miserystä.
Pian Paul onkin jo viimeistelemässä uusinta kirjaansa mökissään talvisen Coloradon yksinäisyydessä ja tuore käsikirjoitus salkussaan lähtee autolla takaisin kohti ihmisten ilmoja. Matkalla tapahtuu kuitenkin onnettomuus. Paul menettää lumimyrskyssä autonsa hallinnan ja suistuu rajusti tieltä.
Paul herää lempeään puheeseen. Puhuja on Annie Wilkes (Kathy Bates), hänen pelastajansa ja ykkösfaninsa. Hän oli omin voimin raahannut Paulin hoidettavaksi kotiinsa, joka sijaitsee syrjäisellä paikalla kaukana kaupungista. Myrsky on katkonut puhelinyhteydet ja kulkuväylät, joten Annie ja Paul ovat loukossa Annien kotona. Annie tietää Paulista kaiken, mitä suinkin fani voi idolistaan tietää. Kun hän kauniisti pyytää, antaa Paul hänelle luvan lukea tuoretta käsikirjoitustaan. Kuluu päiviä. Vannoutunut Misery-fani Annie ei innostu Paulin uudesta erilaisesta kirjasta, vaan odottaa innolla uusimman Misery-kirjan julkistamista. Hänessä alkaa lisäksi ilmetä omituisia ja pelottavia piirteitä.
Tästä alkaa katsojan piina. Pikkuhiljaa selviää, että Anniella ei ole aikomustakaan päästää Paulia luotaan. Piinaavaa on seurata, kuinka Annie etenee vähitellen juuri ilmestyneen Misery-kirjan lukemisessa, sekä odottaa hänen reaktiotaan Miseryn kuolemaan kirjan lopussa. Paul tekee kaikkensa paetakseen, mutta yritykset epäonnistuvat toisensa jälkeen.
Elokuvassa otetaan tehokkaasti kaikki jännitys irti jokaisesta hetkestä. Onnettomuudessa rampautuneen miesparan ryömimistä on kauhea katsella. Jokainen liike on hänelle vaikeaa, eikä hänen jaloillaan ole pakoon juoksemista. Koko ajan hänen on miellytettävä hoitajaansa ja toisaalta käytettävä pakovalmisteluiden hyväksi kaikki aika, jolloin tämän silmä välttää.
Piina ei liene Stephen Kingin mielikuvituksellisimpia tarinoita, etenkään tavanomaisehkon loppuratkaisunsa suhteen, mutta hyville näyttelijöille siinä on täytynyt olla mukavasti haastetta. Pääosanäyttelijät tekevätkin oivaa työtä. Bates sai tästä karmivasta roolistaan myös parhaan naispääosan Oscarin ja uskon, että hän on sen täydellisesti ansainnut.
nimimerkki: Pikkulintu
