Tämän elokuvan minä ja kaverini valitsimme kaljoittelupätkäksi nyt menneenä viikonloppuna. Elokuvassa on kaikki jätkäporukan kaipaamat jutut kaljoittelupätkäksi; suolia, verta ja säikyttelyä. Loppujen lopuksi, ei tämä niin surkea pätkä sittenkään ollut. Mutta loppusanat myöhemmäksi.
Alkuspektaakkeli sijoittuu vuoteen 1962 italialaiselle loistoristeilijälle. Kekseliään verinen ja raaka spektaakkeli saa Hannibal Lecterinkin työt näyttämään siisteiltä. Sitten hypätään nykypäivään; Pilotti nimeltään Jack Ferriman (Desmond Harrington) palkkaa meriromunkeräysryhmän, koska hän on nähnyt merellä jotain kerrassaan omituista; suuri laiva ajelehtii kansainvälisillä vesillä eikä vastaa radiokutsuihin. Kapteeni Sean Murphyn (Byrne) johdolla ryhmä lähtee hinaajallaan alusta kohti, ties mitä sieltä saattaa löytyä. Alus on ruostunut, autio ja näyttää selittämättömästi hylätyltä. Tässä vaiheessa Murphyn miehistölle tulee ilmi että tämä on se vuonna 1962 selittämättömästi kadonnut luksusristeilijä. Aluksi ei löydy selitystä sille että miksi alus katosi tai että miksi se hylättiin. Pian tulijat kuitenkin huomaavat että ei se ruosteinen purkki olekaan niin tyhjä miltä se näyttää kun yhtä sun toista alkaa tapahtumaan.
Annoin kolme pojoa koska omalaatuisen juonen ja tapahtumapaikan lisäksi elokuvan verikohtaukset ovat kiinnostavalla, perverssinpuoleisella ja nerokkaalla tavalla kuvattu ja tehty. Päätökseeni vaikuttaa mieltä hykerryttävä ajatus; mitä aarteita ja kaikkea hassua voikaan löytyä luksusristeilijän uumenista.
Ei tämä mikään surkea pätkä ollut, vaikka ei hirveän parempikaan kuin keskitasoa. Näyttelijätyö on melko keskivertoluokkaa; myös osa kolmea pojoa. Loppujen lopuksi; kauhuleffojen ystäville kaljoittelupätkä, ja varsin miellyttävä sellainen.
nimimerkki: Galeazzo
