Leffan ohjaaja Christopher Guest on tuttu kaveri Spinal Tapista, jossa tämä näytteli perfektionismiin taipuivaista kitarisihirmua Nigel Tufnelia. Spinal Tap puri huumorillaan ja aiemmin ei ole edes tullut huomattua kaiken muun leffapommituksen yhteydessä että kaverihan käsikirjoittaa edelleen sekä ohjaa elokuvia. Kun kuulin että tällainen musadokkari on vasta tehty niin ei muuta kuin tilaamaan hyllyyn, tottakai.
Pläjäys on vähän samantyylistä muusikkomeininkä kuin Spinal Tap. Toki heavymusiikin kliseet on helpompi vetää älyttömyydessään yli. Mighty Windissä on kyse maanläheisemmästä folkmusiikista ja vanhojen starojen comebackista. New Yorkin kaupungintalolle järjestetään folk-festarit ja mukaan haalitaan kolme erilaista bändiä (The Folksmen, The New Mainstreet Band ja Mitch & Mickey), jotka ovat kaikki jo vähän menneen talven lumia. Leffassa seurataan valmistautumista tuohon suureen tapahtumaan sekä tottakai myös itse tapahtumaa.
Re-unionit eivät ole koskaan helppoja, kuten leffa sen hauskasti osoittaa. Pläjäys tekee parodiaa koko folk-hommasta. Kaikki tuntuu olevan joko yltiöpositiivista hihhulointia tai kamalan siirappista lovestorya. Hmm… Joukossa on jopa ihan hyviä lauluja vaikka en Folkin ystävä olekaan. Leffasta on jätetty kokonaan pois Folkin kantaaottava puoli a’la Bob Dylan. No, hauskempi leffa saadaan aikaan kun ei oteta kantaa vaan keskitytään folkin hassumpiin ominaisuuksiin sekä itse musiikkityyliin. Kyllähän folk-musa tuntuu tänäpäivänä pienoiselta muinaisjäänteeltä kun leffan on katsonut. On kuitenkin silti sanottava että folk on tyyliltään mukavaa ja raikasta musaa nykyajan sampletouhun, efektimössön sekä ylituottamisen seassa.
Näyttelijäpuolella vilisee tuttuja kasvoja. Mieleenpainuvimpana starakasvona on omissa sfääreissään leijuva Mitch Cohen, jota näyttelee Eugene Levy, joka on tuttu American Pie trilogiassa Jimin isänä. Spinal Tapin kielisoitinkolmikko muodostaa kokonaisuudessa The Folksmenin. Jos en ihan väärin muista niin tämä The Folksmen-trio esiintyi yhdessä backstage kohtauksessa jo -84 Spinal Tapissa. Äijien Folk-vitsit juurtaa juurensa jo tuonne jollain tapaa.
DVD:n extroissa tarjoillaan katsojalle lisää kivaa aiheen parissa. On paljon poistettuja kohtauksia. Leffan folk-tapahtuman “TV-lähetys”, siis se sama jota leffassa ollaan tekemässä. Lisäksi löytyy vielä kyseisten folk-bändien musavideoita tai siis TV-esiintymisiä eri vuosikymmeniltä, kunkin ajankohdan hengen mukaan. DVD-kokonaisuus on varsin mittava ja kaikinpuolin hauska.
Suosittelen pläjäystä kaikille musiikkikomedioiden/-parodioiden ystäville. Katsominen vaatii kumminkin oikeaa kieliposkella -asennetta sekä kiinnostusta musiikkiin ja musabusinekseen. Kehissä on jonkin verran insidehuumoria, jonka vain musaharrastajat (soittajat/laulajat) tajuavat. Hauskaa!
