“On, on perkelettä. Tulis vaan kuula ja tappas. Kyllä sitten pitää olla hommaa.” -Lehto
Kaikkien aikojen tunnetuin suomalainen elokuva, miljoonien suomalaisten rakastama ja kunnioittama, aikoinaan pisimpänä ja kalleinpana suomalaisena elokuvana valmistunut, joka perustuu kalevalan lisäksi tunnetuimpaan suomalaiseen kirjaan, eli Tuntematon Sotilas on taas katsottu ja tällä kertaa piti sitten kirjoittaa arvostelu, niinkuin viimevuonna jo päätin.
Edvin Laine pääsi ohjaamaan suositun näyttelijäkaartin voimin valmistunutta sotaspektaakkelia, jossa jatkosota pyörähtää suomen osaltakin käyntiin kun “pensas neuvostoliittolainen” ottaa ja hyökkää isiemme maahan. Päähenkilöinä on sotaa käyvä konekiväärikomppania, jotka perustuvat todellisiin henkilöihin. Näyttelijät, jotka ovat itsekkin sodan kokeneet, ovat parhaat mahdolliset ja Reino Tolvanen ansaitsee kaikki kiitokset. Hän on tottavie suomalainen ja miespuolinen vastine Vivien Leighille.
Mitä siis voikaan sanoa lopputuloksesta, johon koko suomen elokuvahistoria nojautuu? Elokuvasta, jota tuki koko suomen elokuvallinen ylimystö? Elokuvasta, jonkalaista ei ole toista vielä suomessa tehty? Vastaus on helppo: Työnsä veroinen.
Vaikka Tuntematon sotilas on joidenkin mielestä liian humoristinen eikä läheskään niin sodanvastainen kuin kirja, mielestäni elokuvan sodanvastaisuus tulee hyvin esille. Huulta heitetään, koska siitä saadaan lohtua, eikä elokuva missään nimessä ole mikään komedia. Huumori vain sattuu kuulumaan osaksi suomalaisuutta ja sitä elokuva haluaa myös kunniottaa. Kyseessä on ennenkaikkea kaikkien aikojen suomalainen elokuva.
Tuntematon Sotilas vetää teknisesti vertoja suurimmillekkin sotaspektaakkeleille, onhan mustavalkoisuudessa tietenkin omat hyvät puolensa. Paukuttelu kuulostaa hienolta ja visuaalisesti elokuva on paikoin jopa kaunis. Edvid Laineen ohjaaja kyvyt tulevat hienosti esiin juuri tässä elokuvassa, vaikkei hän välttämättä arvostetuimpia ohjaajia olekkaan.
Juoni kulkee eteenpäin ja pysyy vankasti raiteillaan niinkuin kunnon sotaleffassa kuuluu. Laineen näkemys sodasta on lähes yhtä passifistinen kuin Linnan, tosin Laine pystyy sillä paremmin vaikuttamaan. Henkilöhahmot ovat maukkaita ja kukaan ei jää pahviseksi kulissiksi, niinkuin useampihenkilöisessä sotaleffassa yleensä.
Loppujen lopuksi Tuntematon sotilas on ehdoton sotaelokuva klassikko, täyden viiden tähden arvoinen ja jonka katsominen tulisi olla kansallisvelvollisuus! Tuleepa siinä ajatelleeksi, mitä ne miehet ovat oikeastaan tälle maalle tehneetkään… “Oi katso Suomi, sinun aikas koittaa.”
nimimerkki: Sano mitä sanot
