Monty Python-aikoinaan John Cleese muun ryhmän kanssa majaili hetken Torquayn Gleneagles Hotelissa ja kuvaili omistajaa käsitteellä “[I]the most marvellously rude man[/I]”. Ei siis ole ihme että Monty Python-työnsä lisäksi Cleesen toinen tunnettu luomus on juurikin torquaylaiseen hotelliin sijoittuva traditionaalisempaa huumoria omaava komediasarja Fawlty Towers, eli suomeksi Pitkän Jussin majatalo – kaksitoista episodia hotellin hallinnoimisen ja asiakaspalvelun kaoottisuudesta. Sarjan punaisena lankana on Basil Fawltyn (John Cleese) ponnistukset hotellinsa maineen ja tason parantamiseksi. [I]Nomen est omen[/I], sillä mikään ei koskaan mene suunnitelmien mukaan ja luvassa on huumoria.
Basil Fawlty on siis Fawlty Towers-hotellin omistaja. Hän on ylpeä ja voimakkaasti oman arvonsa tunteva mies ja mielellään ylpeilee palvelleensa Korean sodassa. Lisäksi hän pitää työtään ainakin jossain määrin alentavana eikä hän mielellään kuuntele asiakkaidensa palautetta ja vastaa aiheettomiin ja aiheellisiinkin syytöksiin ovelilla vastaherjauksilla. Hänen vaimonsa Sybil (Prunella Scales) on kyvykkäämpi asioiden hallinnoimisessa ja asiakaspalvelussa ja lisäksi hänen persoonallisuutensa on tarpeeksi voimakas jyrätäkseen Basilin musertuneeksi brittijauheeksi. Fawltyn pariskunta ei kuitenkaan pysty hoitamaan hotellia yksin ja apuna ovat sisäkkö Polly (Connie Booth) ja kantajan ja tarjoilijan tehtäviä hoitava Manuel (Andrew Sachs) jonka englannin taito ei ole kovinkaan hyvä.
Cleesen ja Boothin käsikirjoitustyö on mestarillisen tarkkaa ja tilannekomedian perinteitä noudattavaa. Valkoinen valhe vaatii uuden valheen ja ilmeneviin ongelmiin on nopeasti improvisoitava ratkaisuja joiden toteuttamisessa kaikki menee pieleen ja dialogi leikkaa kuin laavalasi. Mukana on myös fyysistä kohellusta ja nautinnollisen yliampuvia henkilöhahmoja. John Cleese tulkitsee Basil Fawltyn jokseenkin snobimaisena ja pihinä misantrooppina – täydellisen epäsopivana palveluammattiin. Basil Fawlty ei kuitenkaan ole tunteeton tai pahantahtoinen ihminen – olosuhteet vain tuppaavat olemaan tiellä. Prunella Scales Fawltyn realistisempana, mutta ei yhtään heikkotahtoisena vaimona toimittaa vakavan ja vahvan suorituksen. Sybil Fawlty on Basilia kiistattomasti tehokkaampi ja loppumattomasta energisyydestä huolimatta omaa ärsyttäviä piirteitä joilla näennäisesti täydellinen hahmo muserretaan inhimillisemmäksi.
Connie Booth toimii erinomaisesti Pollyna joka toimii monesti järjen äänenä, joskin omaa myös ahneen, pirullisemman puolensa ja vaikuttaa kaikista pätevimmältä työntekijältä. Andrew Sachs on suorastaan arkkityyppinen hassu ulkomaalainen jonka vähäisellä kielitaidolla on voimakas aksentti ja hän usein tulkitsee ohjeet väärin, joskin hän on työteliäs, hyväntahtoinen ja loppumattoman optimistinen. Kaiken lisäksi Manuel saa toimia Basilin kärähtäneen pinnan tyhjennysastiana, joten fyysistä tuskaa on runsaasti luvassa barcelonalaiselle spanjuurille.
Lopputulos on erinomaista komediaa, joskin draamaakin on luvassa. Parhaimmillaan nauru aikaansaa kouristuksia mahdolliseksi katastrofaalisen tilanteen kehittyessä laajamittaiseksi ydinsodaksi, joskin heikommillaan saa vain hörähdellä omituisille sattumuksille. Fawlty Towers on käsitteen ‘brittikomedia’ kiteytymä – hauska, mutta myös inhimillinen.
