Hei muistatteko, kun joskus syyskuun 2001 tienoilla New Yorkissa tapahtui terroristi-isku? No, ei se mitään vaikka muisti temppuilisikin, sillä aloitetaan pienellä kertauksella. New Yorkin WTC-torneihin kohdistuneet terrori-iskut 11.9.2001 olivat kova paikka Hollywoodille, joka oli jo vuosikymmenten ajan repinyt rahaa terrroristileffoillaan. Nyt leffojen kauhukuva oli käynyt toteen, ja suhtautuminen raakalaismaisiin terroristeihin oli muuttunut. Tehdäkö nyt entistä suurempia terroristitapauksia vai häivyttää nämä pätkät hetkeksi taka-alalle?
Sivulliset uhrit on toki laitettu tuotantoon ennen terroristi-iskuja, mutta sen kohtaloon onneton tapahtuma on vaikuttanut. Ohuttakin ohuempi juoni ja robotin kaavamaisuudella näyttelevä Arska yhdistettynä ajankohtaiselta tuntuvaan dramaattiseen tuhoon on kauhea yhdistelmä.
Sivulliset uhrit tuli aikoinaan tarkasteltua ihan leffateatterin penkiltä asti, ja vieläpä katsottua uudelleen DVD:ltä. Ja masokistista puuhaahaan tuo re-run oli. Naamaa väännellen ja penkillä kiemurrellen aatokset veivät aivan muualle kuin hataraan leffaan, jossa kankea Governator pieksee Kolumbian terroristit yksin ja kostaa koko kärsivän kansan puolesta.
Leffa liukuu askel askeleelta kohti järkyttävää lopputaistoa, jossa nauru raikaa. Actioniahan voidaan tunnetusti tehdä kahdella tapaa: tyylikkäästi tai Andrew Davisin tyylillä. Arvatkaapa kumpaa Andrew itse käyttää?
Arskan parina kuljeksivat italialaislähtöinen Andrea Neri ja itse John Turturrokin on porukkaan eksynyt. Hankala sanoa kuinka: ensimmäisenä mieleen tulisi, että terroristien pakottamana, mutta silloinhan kankea Governator olisi piessyt kaikki moista kataluutta edes ajattelevat. Tosin vaimon ja lapsen ne pirulaiset ehtivät viedä, ennen kuin Itävallan supersotilas herää sotimaan.
Sivulliset uhrit muistuttaa, että Arska on jo lähes 60-vuotias hemmo, ja actionrooleihin alkaa löytyä jo muita miehiä. Leffan yltiöisänmaallinen sanoma menee överiksi ja todellisia uhreja ovat ne, jotka erehtyvät katsomaan tämän.