Mm. Conanista paremmin tunnetun John Miliuksen kulttikasaripläjäys Red Dawn omaa yhden elokuvahistorian ikimuistettavimmista alkukohtauksista: eletään karmeaa 80-lukua. Amerikkalaiset lukiolaiset istuvat aamutunnilla luokassa ja kuuntelevat tylsistyneinä historianopettajan jauhantaa Tsingis-Kaanista. Kunnes joku tulee vilkaiseeksi ulos pihalle ja… taivaalta sataa puna-armeijan laskuvarjojääkäreitä. Hui kauhistus. Ei kai siinä muu sitten auta kun kömmitään pikaisesti kaaoksen keskellä Pick-upin lavalle, käydään vanhempien huoltoasemalla hamstraamassa hiukan oliiveja ja haulikoita ja paetaan vuorille.
Vuorilla sitten poikaporukka toteaa että “kolmas maailmansota syttyi juuri meidän takapihalla” ja sitten hiukan itketään ja suretaan julmien sadistivenakkojen kylmästi lahtaamia perheenjäseniä. Hetken piästä kuitenkin pojat miehekkäästi pyyhkivät kyynelensä ja päättävät kostaa valloittajille. Niinpä he perustavat Wolverines- nimisen sissiryhmän, joka sabotoi venäläisten kuljetuksia ja tukikohtia. Pyssyjä kerätään lisää kalmoilta ja sitä rataa. Joopa joo. Kaikki tämä tapahtuu ylisentimentaalisen marssimusiikin säestämänä. Jokainen voi varmasti omassa päässään tuntea mitä ajan takaa.
Red Dawn on sanan “kasari” täydellinen maallinen ilmentymä. Juoni on korni ja täynnä aukkoja, dialogi järisyttävän kökköä, ja fiilis on pakahduttavan isänmaallinen ja tähtilippua syleilevä. En yhtään ihmettele että elokuva julistettiinkiin pannaan 80- luvun Suomessa, missä oltiin enemmän kun hiukan lääpällään itänaapuriin päin. Sillä Red Dawnin tarjoama kuva venäläisistä kun ei ole kovin imartelema: he ovat tyhmiä, ilkeitä, kieroja ja epäoikeudenmukaisia. Siispä amerikkalaisilla lukioteineillä on täydet oikeudet taistella heitä vastaan. On täysin hillitöntä seurata miten housuihinsa kusevista murrosikäisistä pojista kasvaa “oikeissa olosuhteissa” pahamaineinen sissiryhmä mikä pistää puna-armeijalle hanttiin täysin 6-0. “Kapitalistien haphatusta”, sanoisi politrukki Iljanovitsh mutta oikealla asenteella Red Dawn on täydellistä aivojen nollaus- tavaraa. Se ei myöskään jää kertakäyttötavaraksi vaan kestää kevyesti useammankin katselun. Ja aina vaan saa nauraa.
Näyttelijöistä voi pongata useita takavuosien tähtiä. Patrick Swayzea ja Charlie Sheenia löytyy porukan johtohahmoina, kuten myös mm. Paluu Tulevaisuuteen- leffoista tuttu Lea Thompson. Myös koomikko Harry Dean Stanton vilahtaa kuvassa lausumassa ehkä kaikkien aikojen ylisentimentaalisimmat repliikit Hollywood- elokuvissa koskaan. Kaikki huumori ei tosin ole suinkaan tahatontakaan ja hyvä niin. Ohjaaja John Milius on parissa kohtaa selvästi tahallaan vetänyt ronskisti yli linjan ja katsojaa joko naurattaa tai itkettää. Tai molempia. Elokuva toimii kuitenkin myös pelottavana muistokappaleena siitä maailmasta, mihin nykyisetkin teinit aikanaan syntyivät. Varsinkin elokuvan loppupuolella mieleen pulpahtivat Bushin politiikka ja kysymys: kuinka ohi kylmä sota sittenkään vielä on? Amerikkalaistenhan suurin ongelma näyttäisi olevan se etteivät he osaa nauraa itselleen. Toivon kuitenkin syvästi ettei Red Dawnia olisi aikoinaan väännetty vakavin naamoin.
Punainen aamunkoitto on täydellinen esimerkki elokuvasta jota joko vihaa tai rakastaa. Välimuotoja ei ole. Toisia viehättää sen reikiä vilisevä juoni, karmean kökkö ja ylipatrioottinen dialogi sekä kömpelö tähtilippupropaganda, tosikot taas vihaavat sitä samoista syistä. Jos kuitenkin 1980- luku ja kylmän sodan maailmankuva (tai teini-ikäinen Charlie Sheen) kiinnostaa, Red Dawn kuuluu yleissivistykseen. Se kuuluu myös elokuvaharrastajan hyllyyn kahdesta syystä: 1. Alkukohtaus on vieläkin todella sykähdyttävä ja ikimuistoinen sekä 2. tämä on oiva testi kokeilla itketkö vai nauratko (vaiko oksennatko) tällaista rainaa katsoessa. Voisin ilmaista asian paremmin näin: jos sinulla on historiasta todistuksessa 10 ja sinua harmittaa ettei Ponterosa saanut aikoinaan enempää Jussi- ehdokkuuksia, todennäköisesti olet oikeanlaista maaperää tälle elokuvalle. Minä ainakin hullaannuin tähän täysin. Mutta kuten todettua, kylmäksi Punainen aamunkoitto ei varmasti jätä ketään.
